Vastahakoisuus

10 Hei

Miksi vastustan uusia asioita ja muutoksia? Miksi vastaan ehdotuksiin yleensä kielteisesti? Syynä on useimmiten pelko. Luovuutta ja uusien ideoiden synnyttämistä voi kehittää harjoittelemalla, kuten mitä muuta taitoa tahansa. Siinä ei ole mitään pelottavaa. Luovuus muodostaa jatkumon, jonka toisessa päässä ovat vähäiset luovat kyvyt ja toisessa laajat kyvyt. Harjoittelun avulla on mahdollista siirtyä jatkumon kekseliäämpää päätä kohti. Luovuuden vähäinen käyttäminen ruostuttaa viimeisetkin kyvyt. Asian voi korjata koska tahansa ja saada ideoinnin uuteen kukoistukseen. Mitä enemmän luovuuslihasta harjoittaa, sitä helpommaksi kaikki muuttuu ja ideoiden määrä lisääntyy. Sitä voi harjoitella omatoimisesti tai pitää aivoriihiä ystävien kanssa tai ryhmässä. Keinoja on olemassa loputtomasti.

Tarralaput ovat hyvä esimerkki vahingossa syntyneestä tuotteesta. Joku valmisti liimaa, joka ei antanut tarpeeksi pitoa kiinnitykseen ja joku muu keksi, ettei liiman aina tarvinnutkaan pitää paperia paikoillaan pysyvästi. Näin syntyi miljoonien liiketoiminta. Jos ruokaa laittaessa huomaa, että kaikkia tykätarpeita olekaan kotona, eikä ole aikaa kaupassakäymiseen, syntyy käsillä olevista aineksista uusi ruokalaji. Ihmiset kyllästyvät helposti samalla tavoin jatkuvaan, vanhaa kaavaa noudattavaan. He tarvitsevat jotain uutta, että vireys ja toimintatarmo pysyisivät yllä. Uusien käyttötapojen keksiminen tavaroille on uudistusten ydinaluetta ja sillä on lukematon määrä hyödyllisiä seurauksia.

Joskus tavoitteeseen johtava polku on varsin suora, tai hallussasi on jo kaikki, mitä sinne pääsemiseen tarvitaan. Toisinaan taas tie on mutkittelevampia, tai jotain tärkeää jää huomaamatta, etkä usko ollenkaan pääseväsi perille. Ehkä aiot luovuttaa kokonaan. Sellaisena hetkenä vaihtoehtoiset toimintatavat voivat auttaa huomaamaan, että sinulla on jo tarvittavat voimavarat käytössäsi. Et vain ole ollut tietoinen niistä. Päämäärään johtava polku voidaan luoda monella eri tavalla, voit edetä kuin labyrintissä. Tärkeintä on ajatus siitä, että voit saavuttaa sen, mitä haluat, olipa se mitä tahansa. Vasta sen jälkeen voit määritellä, mitä siihen tarvitaan.

Voit kuvitella, että sinulla on rajattomat resurssit ratkaisujen luomiseen ja anna ideoiden putkahtaa mieleesi esteettä. Myöhemmin voit valita ne, joita haluat kokeilla. Voit myös muuttaa vallitsevaa asiaintilaa tai yhdistellä olemassaolevaa eri lailla. Kaikkea voi muuttaa, vaikeampi on pitää asioita paikallaan.

Mainokset

Tunteet tosiseikoiksi

4 Kes

Mystikko Neville Goddardin suosikkilause oli: ”Kuvittelu luo todellisuuden.” Hän opetti ihmisille, että he voivat saada haluamansa, kunhan kertovat maailmankaikkeudelle, mitä he haluavat. Hän opetti myös että maailmankaikkeus on palveluksessamme. Myöhemmin hän huomasi, että haluamisesta irtipäästäminen onkin suurempi voima ja meidän on parempi antaa maailmankaikkeuden toimia kauttamme. Hän ei kuitenkaan voinut vetää takaisin aikaisempia kirjoituksiaan. Neville oli yksi merkittävimmistä elämäntaidon opettajista Joe Vitalelle, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja.

Joe Vitale ja tri Hew Len opettivat ”Ei rajoja, takaisin nollatilaan” -kirjassa, että ihmiset eivät niinkään saa sitä, mitä he sanovat, vaan sen mitä he tuntevat. Useimmat ihmiset eivät usko, että heidän rukouksensa kuullaan ja se merkitsee sitä, että vetävät puoleensä vain enemmän sitä, mitä he tuntevat: Epätoivoa. Ihmiset ovat omien kokemustensa lähteitä, mutta he käyttäytyvät niinkuin heillä ei olisi mitään valtaa tai vastuuta, kuin he olisivat ulkoisten asioiden armoilla. Rukoileva ei kohdista rukouksiaan siihen, mitä hänessä itsessään tapahtuu, vaikka se olisi tehokkainta. Rukous ei koskaan epäonnistu, se toimii joka kerran. Innoittuneet ajatukset ovat kaiken voiman todellinen lähde ja elämään suostuminen avain onneen. Elämää ei voi hallita, voi vain mennä virran mukana. Joe Vitale opetti myös, että ongelmat voi ratkaista tietämättä yhtään mitään siitä, mitä on tapahtumassa.

Tutustuttuaan havaijilaiseen ho’oponopono-parannusmenetelmään Joe Vitale pahoitteli sitä, että hän on aikaisemmissa kirjoissaan opettanut väärin. Hän oli aikaisemmin opettanut, että aikomus on kaikki kaikessa. Mitä tehdä, kun kirjoja myydään kaiken aikaa? Tri Ihaleakala Hew Len totesi, että ei tarvitse tehdä mitään; itse kunkin oppiminen tapahtuu askelmittain. Aikaisempia kirjoja ostavat ne ihmiset, jotka ovat kehityksessään sillä tasolla. He löytävät kyllä tiensä eteenpäin, kun aika on sopiva. Havaijilaisen menetelmän mukaan ongelmat aiheutuvat alitajunnasta tulevista itseään toistavista muistoista. Niitä on on puhdistettava lakkaamatta, että ihminen pääsisi nollatilaan – tyhjään tilaan. Harjoittaminen on lakkaamatonta toimintaa, siitä ei voi jäädä koskaan lomalle eikä eläkkeelle. Elämän tarkoitus on tulla jumaluuden kaltaiseksi, tyhjäksi ja äärettömäksi. Tietoisella mielellä on koko ajan kaksi valintaa edessään: lakkaamaton puhdistus tai antaa muistojen toistaa ongelmia taukoamatta. Masennus, syyttely, viha, tuska, kurjuus, katkeruus ovat ”etukäteen murehdittuja murheita”, kuten Shakespeare sanoi. Ihmisten piittaamattomuuden seurauksena on väärä todellisuus, joka on täynnä kurjuutta, sairautta, sotia ja kuolemaa sukupolvesta toiseen. Me olemme kaikki vastuussa oikean todellisuuden luomisesta.

Vahvistukset ja merkit

18 touko

Saamme merkkejä ajatuksissamme käyneisiin kysymyksiin, vaikka emme olisi pyytäneet merkkejä tietoisesti. Mistä niitä sitten tulee? Maailmankaikkeudelta, henkimaailmassa olevilta sieluilta, enkeleiltä, henkioppailta, eläviltä ihmisiltä, kaikkialta ympäriltämme. Välillämme toimii suora vuorovaikutus, vaikka emme sitä huomioisi. Merkki on hengen maailman ilmentymä aineellisessa muodossa. Vaikka et uskoisikaan Hengen maailmaan, saat silti merkkejä, me kaikki saamme. Olemme saaneet niitä koko elämämme ajan, mutta emme ehkä ole ymmärtäneet niitä, emmekä tunnistaneet niitä. Vaatii hereillä oloa ja harjoittelua alkaa seuraamaan niitä tietoisesti.

Kuka on sanonut, että meidän pitää elää jatkuvasti huolissamme erilaisista arkipäivän asioista? Voimme kysyä apua usein ja pieniinkin pulmiin ja ottaa vastaukset vastaan. Henki lähettää meille tietoa päivän jokaisena hetkenä. Merkkien lähettäminen on pieni tehtävä. Merkkejä tulee pyytämättäkin. Varoitusmerkit on ehkä helpoin huomata. Niiden tarkoitus on saada meidät huomaamaan, mitä ympärillämme tapahtuu. Jos auton ylinopeudesta tulee huomautus tai kaksikin, seuraavalla kerralla voi edessä olla hirvi tai toinen auto, ellemme suhtaudu vakavasti asiaan. Tässä kohtaa on parasta päättää olla vastedes varovaisempi. Varoitukset eivät ole silti mitään lopullisen tuhon ennustuksia.
Odottamattomat merkit voivat kertoa siitä, että apua on tulossa, vaikka emme ole pyytäneet sitä. Jos pyydät merkkiä johonkin asiaan ja sitä ei tule, se voi merkitä ei-vastausta.

Termi synkronismi tarkoittaa samanaikaisia tapahtumia, jotka tulevat elämäämme tietyssä järjestyksessä ja vaikuttavat ennalta suunnitelluilta. Lopputulos on yleensä onnekas ja niillä on voimakas vaikutus elämäämme. Ne eivät tule umpimähkäisesti. Maailmankaikkeus ei toimi sattumanvaraisesti, se ei ole rakenteeltaan sellainen. Moni ei tiedä, että voimme hallita näiden tapahtumien ilmentymistä elämässämme. Pelkästään tahtomme pystyy synnyttämään sellaista energiaa. Vahva päättäväisyys ja keskittynyt ajatus lähettää maailmankaikkeuteen hiljaisen viestin, joka toimii tapahtumien liikkeellepanijana. Kaikki ajatustyö synnyttää energiaa näkymättömällä tasolla ja energia tiivistyy siellä. Energia ei koskaan katoa, sen täytyy olla olemassa jossakin. Näin pyrkimyksesi ilmenee fyysiselle tasolle.

Me kaikki voimme saada yhteyden maailmankaikkeuden tietopankkiin. Yhteydenpito on opeteltavissa oleva taito. Jos olet pyytänyt merkiksi ruusun tai perhosen, ehkä vielä tietyn aikarajan sisällä, ei tulkintavaikeuksia tule. Toisinaan saamasi merkit voivat olla vaikeaselkoisia ja vaatia päättelykykyä. Päivittäisen yhteyden ylläpidon näkymättömään energiaan voi kehittää yhtä automaattiseksi kuin aamuisen naamanpesun. Vuorovaikutuksen antama hyöty ylittää moninkertaisesti sen vaatimat ponnistelut. Palaute tulee voimakkaana rauhan ja tyyneyden tunteena. Jos tunnemme olomme levottomaksi, emme ole avoimia vuorovaikutukselle. Pysyvä yhteys tarvitsee toimiakseen luottamusta, tarkkaavaisuutta ja kärsivällisyyttä. Palaute on matkalle luoksemme.

Adrian Calabrese: Pyhät merkit.

Ulos pelosta

13 Huh

Huoli on pelon kaiku ihmisen mielessä. Se on tulevien pahojen asioiden yksityiskohtaista pyörittelyä mielessä. Asiat saattavat tapahtua tai jäädä tapahtumatta. Arkielämän kujanjuoksussa saa paljon opetusta siitä, kuinka huoleen pitäisi suhtautua. Pelko saa voimaa joka kerta, kun siirrymme kuvittelemaan tulevaisuudessa odottavia pahoja asioita; tuskaa, menetyksiä, surua. Pelkoa on vaikea pysäyttää, se tulee kuin tyhjästä ja leviää hetkessä meissä kaikkialle.

Meillä tulee aina olemaan pelkoja, mutta emme kuitenkaan ole yhtä kuin pelkomme. Meidän ei ole pakko toimia pelosta käsin. Meissä kaikissa on monia muita paikkoja, joista käsin voimme toimia ja puhua. Lopulta jo pelkkä uupumus saa meidät irrottamaan huolesta ja pelosta ja voimme hetkittäin elää elämäämme sellaisena kuin se oikeasti on; ilojen ja vaikeuksien kirjomana.

Muuan sokea mies sanoi pelon olevan ainoa asia, joka esti häntä näkemästä. Kun hän liikkui talossa, pelko toi vastaan vihamielisiä asioita, lukossa olevia ovia, seinän yllättävässä paikassa, kolhuja huonekaluista. Ainoa helppo tapa liikkua oli ajattelematta lainkaan esteitä tai ajatella niitä niin vähän kuin mahdollista. Silloin hän liikkui esteiden välissä kuin lepakko.

Moni meistä on saanut elää kodissa, jossa on joutunut toimimaan muun perheen jännitteiden ja tukahdutettujen tunteiden ukkosenjohtimena. Tällä tavoin kasvaa ongelmanratkaisijoita, pelastajia ja huolenpitäjiä. Muiden ihmisten synkät tunteet jäävät heille kannettavaksi. Elämästä tulee kamppailua, on taisteltava, että saa päänsä pysymään pinnalla. Se on loputon ja mahdoton tehtävä. Oma aito elinvoima, sen syvyys ja selkeys jää saavuttamatta.

Kun katseemme on koko ajan kohteessa, voimme kukoistaa ilman ahdistusta. Omassa elementissään oleva ei harhaudu. Kala ei huku veteen, lintu ei putoa lennosta. Miten se oma oikea elementti löytyy? Siitä selvän ottaminen ja todellinen oppiminen kestää koko elämän. Sisäiselle oppimiselle ei ole asetettu aikarajoja eikä nopeusvaatimuksia. Se mitä meidän on opittava, tulee kun tarvitsemme sitä. Olimmepa nuoria tai vanhoja, jouduimmepa aloittamaan alusta kuinka monta kertaa tahansa, jouduimmepa oppimaan saman asian kuinka monta kertaa tahansa. Kaadumme niin monta kertaa kuin täytyy, että oppisimme kaatumaan ja nousemaan. Kukaan halua tätä ja joudumme kohtaamaan haluttomuutemmekin, kunnes hyväksymme elämämme ja nöyrrymme.

Plasebo auttaa

8 Maa

Onko positiiviseen lopputulokseen uskominen turhanpäiväistä itsensä huijaamista ja harhauttamista? Jollekin meistä se uskomus saattaa olla juuri se asia, joka auttaa meidät kulkemaan vaikeuksissa vahvana eteenpäin ja antaa sen sillä hetkellä puuttuvan ylimääräisen sisun, jota tarvitsemme kukoistaaksemme. Plasebo, korut, jäniksenkäpälä, japanilainen kissa, taikaliivi voivat muistuttaa käytettävissä olevasta sisäisestä voimasta energiasta joka virtaa kaiken olevaisen ytimessä. Plasebon vaikutus on todellista. ”Luota Luojaan, mutta sido hevosesi.”

Me kaikki kadumme joitakin tekemisiämme, se on yksi oppimistapa. Teemme virheitä ja joudumme korvaamaan ja hyvittämään niitä asioita, joita voimme. Monet haluavat kartella oppimista. Hidas väylä, mukavampi matkanteko tuntuu niin paljon mieluisammalta. Elämä keventyy niinkin, että korvaa ”on pakko tehdä” velvollisuudet ”teen mielelläni” -ajattelumuutoksella.  Harmonia voi löytyä arjen näennäisen kaaoksenkin keskeltä.

Luottamus, intuitio, käytännön suunnittelu ja itsekuri vievät oikeaan suuntaan. Kun tiedät, mihin haluat mennä, alat vetää automaattisesti puoleesi mahdollisuuksia, ihmisiä ja tapahtumia, joita tarvitset matkallasi. Eri viikonpäivillä on erilaiset energiat. Kannattaa myötäillä niitä, eikä pyristellä vastaan. Maanantai voi olla virikepäivä, tiistai suunnittelupäivä, keskiviikko vahvan tekemisen päivä tai miten ne kenelläkin menevät.

On olemassa tehokkaita apuvälineitä, jotka muistuttavat meitä siitä, miten voimakkaita, osaavia ja tasapainoisia oikeasti olemme. Jos haluan runsautta, on luovuttava niukkuuden ajatuksesta. Kun runsautta on ylenpalttisesti kertynyt ympärilleni, se sitoo energiaani. Yritän täyttää tavaroilla sisimpäni tyhjää tilaa. Tyhjä tila suurenee tavaroiden lisääntyessä, eikä täyty. Kun annan ylimääräisen pois, oloni kevenee. Kun sydämeni on mukana antamisessa, saan tilalle juuri sen mitä oikeasti tarvitsen.

Opettelen tuntemaan iloa ilman syytä. Opettelen käyttämään tehokkaita apuvälineitä; mielikuvitusmatkoja, aarrekarttoja, affirmaatioita, voimapaikkoja, meditaatiota, voimaesineitä. Niiden avulla matka sujuu lempeämmin ja osun maaliin paremmin. Opettelen olemaan tasapainossa tämän hetken, tämän paikan ja näiden ihmisten kanssa. Opettelen luopumaan rajoittavista uskomuksistani.

 

 

Hiljainen todistaja

9 Hel

Suuret tapahtumat tulevat eteemme odottamatta, niin myös pienet. Elämä on kuin palapelin kokoamista tietämättä miltä se näyttää. Sille joka on avoin muutoksille tulee opetuksia kaikilta suunnilta. Ihmiset jäävät jumiin vaikeisiin paikkoihin, mutta niistä voi oppia pääsemään pois. Masennus, yksinäisyys ja turvattomuuskin ovat kokemuksia, joita voi käsitellä.

Laajemmalla tiedostamisella on hintansa; on luovuttava rajoittuneisuudesta ja jäykistä tavoista. Itsensä uhriksi tunteminen on usein niin piintynyttä, että henkinen kehitys hidastuu. Mutta kannattaako kaksivuotiaan lapsen ponnistella ylettömästi, että hän nopeasti täyttäisi kolme? Ei kannata, sillä lapsen kehitys avautuu sisältä käsin juuri oikeana aikana. Hän muuttuu uudeksi ihmiseksi. Sama pätee henkiseen kehitykseen. Tämä alue ei ole kuitenkaan yksioikoisen selkeä.

Kärsimättömyys on haitaksi. Ihmiset saattavat jättää henkiset harrastuksensa, koska kehitys ei tapahdu tarpeeksi nopeasti heidän mielestään. ”Olen tehnyt tätä jo kymmenen vuotta. Mitä voin enää tehdä? Minulla on tärkeämpääkin tekemistä.” Tulosten puute lannistaa, ihmiset ovat tottuneet motivoimaan itseään tiukan takarajan avulla. Itsekuria ja paneutumista tarvitaan päivittäin, visio kannattaa pitää mielessä ja se, että teemme tätä itsellemme. Maailmankaikkeus ei pety meihin, ei vihastu, ei pahoita mieltään, eikä halua kostaa, vaikka meissä on puutteita. Etsinnästä voi tulla loputonta, jos yritämme päästä pois sekavasta vyyhdestä, sillä kaikki on sekavaa vyyhteä yhtä lailla. Etsiminen ei ole vimmaista tavoittelemista, se on oivaltamista. Mitä etsit, se jo olet. Vastakohdat ovat aina ristiriidassa keskenään, ne eivät tiedä mistään muusta. Tiedostaminen tarjoaa vaihtoehdon, joka on sekavuuden yläpuolella.

Tuloksekas etsiminen on sitä, että heitämme pois kaikki oletukset tulevasta palkinnosta, toimimista vailla toivetta. Suoraviivaista tietä ei ole, koska määränpää on tässä. Se mitä yritämme löytää on kokija kaiken takana, hiljainen todistaja tai tarkkailija, pelkistetty versio meistä. Joskus öiseen unennäköön saattaa sekaantua hereilläolevasta tietoisuudesta ääniä. Ajattelemme, että unet ovat epätodellisia. Hereillä oleminen on todellisempaa vain siksi, että olemme sopineet niin. Äänet ovat päässämme, olimme hereillä tai unessa. Hiljainen tarkkailija on tietoinen olematta sidoksissa hereilläoloon, nukkumiseen tai unennäköön. Se vain on. Sen ei tarvitse ajatella, eikä se tarvitse unta levätäkseen. Se elää kaiken taistelun ulottumattomissa.

Kun elämästämme poistuvat kaikki häiriötekijät, jäljelle jää jotain, ja se olet sinä. Etsiminen on tapa saada itsesi takaisin ja sinun on päästävä mahdollisimman lähelle nollaa. Aivan ytimessä todellisuus on puhdasta olemassaoloa. Siellä voit luoda mitä tahansa. ”Minä olen” sisältää kaiken, mitä tarvitaan kokonaisen maailman luomiseen.

Deepak Chopra: Salaisuuksien kirja.

 

 

 

 

Ole läsnä

5 Tam

Ole läsnä ja anna valosi loistaa! Silloin elämä tuntuu paljon vahvemmalta. Avoimuus kaikkiin suuntiin ja jatkuva yhteys käy kuitenkin väsyttämään. Juo vettä ja kasvata juuret! Vesi maadoittaa ja tasaa energioita. Jatkuvan avoinna olemisen rajoittamiseen tarvitaan lisäksi mielenvoimaa. Herkästi avautuvat ihmiset tarvitsevat myös sulkeutumisen harjoittelua, muuten arkisesta elämästä ei tule mitään. Muut ihmiset eivät vie ilkeyttään energiaa toisilta, he vain eivät saa omia energiatasojaan tasapainoon muuten. He ottavat energiaa kaikkialta, mistä suinkin pystyvät.

Oman olemisen tärkeyteen voi löytää syyn ilman tärkeitä titteleitäkin, ilman perusteluja ja ilman yleistä hyväksyntää. Silloin hyvät muutokset pääsevät asettumaan maapallolle nopeammin, mitä useampi meistä toimii niin. Voimme ilmentää omia parhaita puoliamme, vaikka meillä ei olisikaan tiettyä asemaa ja arvovaltaa yhteiskunnassa. Kaikki muu seuraa perässä. Sisäinen kauneus loistaa parhaiten, kun toimimme omana itsenämme. Tämän oivaltaminen ei ole ihan kivuton asia ja helposti toteuttavissa. Jossakin vaiheessa tiedämme asioiden oikean laidan.

Meille on suotu paljon kasvutehtäviä tässä maallisessa elämässä. Varmaan jokaisen elämään kuuluu totuudentorvia, jotka eivät ole mitenkään hienotunteisia kasvattajia. Tällaisen peilin läsnäolo voi alkaa ärsyttää kovasti. Monen elämässä on paljon vaikeita, toistuvia asioita. Se on yksi tapa elää. Kaikkea ei tarvitse sisäistää ja käsitellä heti. Emme ymmärrä läheskään kaikkia kohdallemme osuvia asioita. Ne toimivat silti oikeaan aikaan. Emmehän ymmärrä sitäkään, miten sähkö tai painovoima toimii ja ne toimivat siitä huolimatta aivan oikein.

Usein huomaan katselevani keskustelukumppanini kehon ohi, koska kiinteästi silmiinkatsominen tuntuu liian tunkeilevalta tai aggressiiviselta. Katsettani onkin sanottu intensiiviseksi. Kehomme ympärillä on energiakenttämme ja siinä on näkyvillä tai oikeammin kaikin aistein todettavissa kaikki mahdollinen tieto ihmisestä. Kentästä tulee tietoa nopeassa tahdissa, silmänräpäyksessä. Tilanteita, konflikteja, ihmisiä ja aikakausia. Ihmisen energiakentässä kulkee paljon asioita. Katsojan mielikuvitus tuo kaiken tuon esiin. Se on näkijän tapa nähdä asioita. Kaikki me näemme siten, mutta kaikki eivät luota kykyynsä, puhumattakaan että jakaisivat kokemuksiaan toisten kanssa. On myös ihmisiä, jotka näkevät, mutta eivät tiedä näkevänsä. Saattaa olla, että enemmistö on heitä. He nimeävät taitonsa joksikin muuksi, eivätkä tiedä, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. He eivät osaa puhua tuntemuksistaan, eivätkä saa tukea kokemuksilleen. He voivat pelätä tätä taitoa.

Harva meistä tajuaa, että kuljeskelee ihmisten luona ja saa heidän energiakentästään tietoa saman tien, kun ajattelee heitä. Näin käymme kutsumatta kylässä. Henkimaailmassa kommunikointi ja luominen tapahtuu ajattelemalla ja toteutuu välittömästi. Olemme unohtaneet sen, mutta saamme siitä muistutuksia ja varmistuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vanhemman vastuu

13 Jou

Lapsi oppii seuraamalla aikuista. Tärkeä oppiminen tapahtuu energioiden tasolla. Lapsen ensimmäinen todellisuus on vanhempien uskomusjärjestelmä. Uskomukset ovat tiedostamattomia ja siksi niistä on vaikea irrottautua. Miten voi irrottautua jostakin, jota ei edes tiedä omaavansa? Meihin siirtyy jo sikiöasteella vanhempiemme ja edellisten sukupolvien kasvuympäristön vaikutusta ja energioita. Lapsi ei ole syntyessään lainkaan tyhjä taulu. Meissä kaikissa on ulottuvuuksia, joihin ei ymmärrys yllä.

Vanhempana on tärkeintä olla mahdollisimman hyvässä yhteydessä omaan ytimeensä. Lapsi saa mallin hyvässä tunnetilassa olemisesta. Se on tärkeintä, mitä lapsella voi opettaa.

Aikuinen on elänyt pitempään ja oppinut sopeutumaan. Hän on oppinut unohtamaan sen, mitä ja kuka hän oikeasti on. Lapsi muistaa alkuperänsä, mutta oppii kasvaessaan aikuisten tavoille. Vielä nuoruudessa lapsella on muistissaan mahdollisuuksien maailma, mutta vähitellen se unohtuu. Yleisten teorioiden mukaan lapsen ajattelussa on kehittymättömyyttä, kuten maaginen ajattelu, jonka tulisi kasvun mukaan poistua. Lapsi siis uskoo pystyvänsä vaikuttamaan tapahtumiin omilla ajatuksillaan. Siinä on meille jotain tuttua. Se on kuin suoraan elämänviisauden kirjoista. Pienet lapset muistavat ajatuksen voiman. Lapset eivät hahmota sitä, että tilanteissa, joissa on monta ihmistä ajattelemassa, aina pidempään ajatellut ja vahvimmat ajatukset ovat niitä, joiden mukaan todellisuus sitten rakentuu.

Lapset voivat uskoa, että esimerkiksi vanhempien ero johtuu heistä. Siitä seuraa voimakas syyllisyys. Sen voi poistaa kertomalla, että vanhemmat ovat olleet täällä pitempään ja itse ajatelleet kaikenlaisia asioita. Ja että vanhempien teot pohjautuvat heidän omiin ajatuksiinsa. Lapsen ajatukset eivät siis vaikuta aikuisen toimintaan.

Lasten kanssa työskentelevät ja lasten vanhemmat huomaavat usein, että lapset sulkeutuvat ja ovat haluttomia puhumaan hankalista tai negatiivisista tunteista. Onko se oikeasti huolestumisen arvoista? Lapsi siis on haluton suuntaamaan huomionsa asioihin, jotka saavat hänen olonsa tuntumaan huonolta. Meitä aikuisia neuvotaan suuntaamaan huomiomme enemmälti hyvältä tuntuviin asioihin.

Lasten on vaikea selvitellä ristiriitatilanteita. Monet lapset menevät aivan solmuun selvittelytilanteissa. He saattavat kiusata tai jopa lyödä toisia. Silloin lasta vaivaa keinottomuus ja hän tarvitsee aikuisen oikeanlaista tukea. Lapsi ei tarvitse tässä tilanteessa syntyjen syvien kaivelua, vaan aikuisen opastusta päästä parempiin tunnetiloihin, jolloin löytyy myös parempia toimintamalleja. Hankalista asioista eteenpäin pääsemisen taito on asia, jota lapsi voi opetella vanhempiensa avustuksella.

Susanna Purra: Kadotettu yhteys.

 

Alitajunta kopioi vanhaa

23 Mar

Mitä pitempään asiat ovat alitajunnassa olleet, sitä vahvempi on niitten vaikutus. Vedämme samoja asioita puoleemme, tietoisista ajatuksista huolimatta. Alitajunnassa on tallessa kaikki, mitä olemme kokeneet, havainneet ja ajatelleet. Alitajunta kopioi menneisyyttä. Miten kopioinnin saa katkaistua?

Tunnetila kertoo, miltä meistä tuntuu kehossamme ja millainen on olotilamme. Tunnetilojen avulla pääsemme käsiksi alitajuntaan. Meidän kannattaa olla mahdollisimman hyvässä tunnetilassa, jolloin elämään virtaa niitä asioita, joita haluamme. Silloin kaikki on hyvin ja elämä tuntuu helpolta.

Jos olo tuntuu huonolta, olemme menossa poispäin haluamastamme ja toiveistamme. Kannattaa aina tavoitella parempaa oloa ja helpotuksen tunnetta. Helpotus kertoo, että suunta on vaihtunut. Kannattaa tavoitella ajatuksia, joiden ajatteleminen saa olon tuntumaan paremmalta. Tunnetilojen merkityksen ymmärtäminen poistaa alitajunnan automaattiohjauksen.

Kaikki asiat, tilanteet, ihmisten teot ja sanat ovat oikeastaan neutraaleja. Niillä on vain se merkitys, minkä me annamme niille. Ajatuksemme niistä määräävät sen, tuntuvatko ne meistä hyvältä vai huonolta. Elämme vuorovaikutteisessa maailmassa, jossa muutamme maailmaa muuttamalla ajatuksiamme siitä. Suhde omaan itseen määrittelee suhteemme toisiin ihmisiin. Syvä toivottomuuden tunne saattaa häiritä tulevaisuuttamme.

Tutut työkalut ovat käytettävissä aina hankalien ajatusten suhteen. Ajatukset, joiden ajatteleminen tuntuu huonolta, pitää meidät irrallaan elämänvoimasta ja elämänilosta. Meillä on kuolemasta usein ajatuksia, jotka eivät tunnu hyvältä. Ehkä välttelemme niitä ja pyrimme elämään kuin voisimme välttää kuoleman. Olemme alkaneet ajatella, että ajatuksemme kuolemasta ovat tosia. Onko siellä loppumaton pimeys ja ahdistus, vai rauha, valo ja ilo?

Monia ajatuksia pidämme tosina vain sen takia, että olemme ajatelleet siten niin pitkään. Voimme alkaa ajatella asioita paremmasta näkökulmasta lähtien. Ajatusten valitseminen tunnetilasta lähtien on suotavaa ja mahdollista. Ajatukset, jotka tuovat helpotuksen tunteen, ovat lähempänä sisällämme olevaa viisautta. Ne avaavat suuria löytämisen mahdollisuuksia.

Etsimme usein ulkopuoleltamme reittiä sisimpäämme. Mikä on se ratkaiseva tiedonpala, joka avaa meille elämämme? Mikä on se kurssi, kirja, se puuttuva tieto tai keino? Mitä teemme väärin? Rikommeko jotain olennaisia sääntöjä? Rangaistaanko meitä? Sisäinen ristiriita katkaisee yhteyden elämänvoimaan ja hyvään oloon. Johtuivat estävät ajatukset mistä tahansa, se ei ole tärkeää tietää. Niitä hoidetaan syystä riippumatta samalla tavalla. Haetaan helpotuksen tunnetta tai helpottavaa ajatusta. Se on tietoisena elämistä parhaimmillaan. Ajatusten on kuitenkin oltava itselle uskottavia. ”Olisipa ihanaa, jos minun ei tarvitsisi pelätä tehdessäni sellaista, mitä itse haluan.” Se on parempi ajatus kuin itselle epäuskottava ”voin tehdä mitä haluan”.

Susanna Purra: Kadotettu yhteys.

 

 

Ihmeiden tiedostaminen

25 Lok

Ihmeiden tiedostaminen on jatkuva ja dynaaminen prosessi. Kun alamme havaita ihmeitä itsessämme ja ympärillämme, otamme sisäiset voimavaramme käyttöön. Se on luova tapa toimia. Aihetta hämmästykseen on joka hetki. Pelkkä olemassaolomme on ihme, jota kukaan ei voi täysin selittää. Ihmeet tapahtuvat aina tänään. Ei kannata jäädä odottamaan, että ihme tapahtuisi. Voimme toimia aina siten, että ihmeet tapahtuvat kauttamme. Ihme, hyvä onni ja sattuma, miten ne ovat yhteydessä toisiinsa? Olosuhteet ovat ihmisen luomuksia ja seurauksia hänen toiminnastaan. Jokaisen ihmisen tehtävä on tulla täydelliseksi itsekseen.

”Oikein elämisen taito on kuin mikä tahansa taito. Se täytyy opetella ja sitä pitää harjoitella loputtomiin”, sanoi Goethe. Niin on myös taito hämmästellä elämän ihmeellisyyttä. Se taito on käyttökelpoinen, mutta sitä pitää hioa ja parannella jatkuvasti. Se on luova seikkailu. Itse asiassa koko elämä on kokeilua. Kokeilut synnyttävät tuloksia. Tarkoitus on kehittyä ja muuttua kaiken aikaa. Toiset ihmiset ovat kovin nopeita päättämään vaikka ravintolassa ruuan tilaamisesta. He eivät pidä mistään, mitä eivät ole kokeilleet ja niinpä he tilaavat aina samaa. Tällaiset asiat ovat rajoituksia.

Jos haluaa menestyä jatkuvasti, on oltava valmis epäonnistumaan. Seikkailu tarkoittaa sitä, että on valmis ottamaan kaiken irti sekä onnistumisista että epäonnistumisista. Ihmettely on viisauden alku. Minäkuvamme on todellinen, itseään toteuttava ennustus. Minäkuva on myös luova työkalu, jota voi käyttää tajutakseen suuret mahdollisuutemme. Mahdollisuudet ovat juuri niin suuret, miltä ne näyttävät. Jos näemme itsemme lannistuneena, oma ajatuksemme lannistaa  meidät. Jos näemme itsemme voittajana, minäkuvamme auttaa meitä. Kyse on aina siitä, miten näemme itsemme.

Ympäröivä maailma ei ole meistä irrallaan. Olemme osa kokonaisuutta ja yhteys on jatkuva. Subjekti ja objekti ovat yksi ja sama. Elämme osallistuvassa maailmankaikkeudessa. Tapamme nähdä maailmaa muokkaa sitä. Olemme niin lähellä ajatuksiamme, että välillä unohdamme luoneemme ne itse. Ajatukset ovat työkaluja, voimme itse päättää niistä. Jokaisessa sanassa ja ajatuksessa piilee aktiivinen suggestion voima, joka vahvistaa ajatusta ja toteuttaa sen. Luulotautinen on on yksi esimerkki tästä. Ajatustemme tiedostaminen ja muuttaminen on ulospääsytie sairauksista, stressistä, pettymyksistä ja tukalista tilanteista. Meillä on kyky ylittää ja yllättää itsemme. Se vaatii kyllä säännöllistä harjoittelua. Sanat ovat suurenmoisia sitoumuksia. ”Sano ensin itsellesi, mikä sinusta tulee. Sitten tee se, mikä sinun täytyy”; sanoi filosofi Epiktetos, joka opetti oman elämänsä herrana olemista.