Haluatko parantaa maailmaa? Muistan ne ajat, kun itsekin uskoin ongelmiin. Silloin en vielä kyseenalaistanut ajatuksiani. Minäkin olen ollut vankina mieleni kidutuskammiossa. Ongelmaa näkemättömän ihmisen läsnäollessa ongelma haihtuu, se todistaa, että ongelmaa ei ole. Ihmiset kysyvät: ”Miten jaksat kuunnella ihmisten ongelmia jatkuvasti?” Koska olen kyseenalaistanut stressaavat ajatukseni ja tiedän, että ne ovat epätosia. Jotkut ihmiset eivät kykene näkemään sitä itse. Kun ihmiset kertovat ongelmiaan, en pelkää heidän puolestaan, en ole pahoillani heidän puolestaan, enkä murehdi heidän puolestaan. Ymmärrän, että he eivät ole vaarassa. ”Ei mitään hätää, kaikki on hyvin.”
Pelasta oma maailmasi. Sitähän sinä oikeastaan halusit. Halusit olla onnellinen. Minä en yritä muuttaa maailmaa, enkä ketään ihmistä. En koskaan. Maailma muuttuu itsestään kaiken aikaa ja me olemme osa muutosta. Minä pysyn omassa totuudessani enkä oleta tietäväni, mikä on planeetalle parasta. Maailma on täydellinen, mutta silti kannattaa tehdä se, minkä tietää oikeaksi. Jos puhun ihmisille vailla päämäärää tai ilman lopputulosta koskevia odotuksia, he voivat kuunnella minua. Olemme kaikki samalla tasolla. En puhu ylemmästä – Minä tiedän -asemasta.
Maailma ei parane väittelemällä. Jos hyökkäät saastuttavan suuryrityksen omistajan kimppuun sanallisesti, luuletko hänen olevan vastaanottavainen sanomallesi? Uhkaat häntä omalla asenteellasi. Hän kuulee sinun ajattelevan, että hän on väärässä, että hän on syyllinen. Hän puolustautuu ja kieltää. Rauhanomainen muutos on mahdollinen. Sen on alettava yhdestä ihmisestä. Jos sinä et ole se ihminen, kuka se sitten on?
Byron Katie: Ilon tuhat nimeä.
suuriruhtinas 
Jätä kommentti