Suvun myytit

Myytti on illuusio, pikemminkin kuin valhe. Se on kuin perhefilmi, jonka käsikirjoitus on kirjoitettu etukäteen. Se heijastetaan valkokankaalle ja perheen on pakko uskoa siihen. Myytti, jonka mukaan suvussa menestytään, on ongelmallinen siksi, että se on totta toisille ja toisille ei. Suvun luuserit ahdistuvat siitä. Joku saattaa nousta tällaista uskottelua vastaan ja hänet leimataan hulluksi, jos toiset varjelevat myyttiä salaliittolaisten tapaan. Vastaanhangoittelijan annetaan ymmärtää, että hänen käsityskyvyssään on vikaa.

Kirjailija Bonnie Friedman kuvaa perheensä yhteistä salaisuutta:

”Minun kasvuiässäni meidän perheellämme oli tarkoin varjeltu salaisuus, Anita-siskon lihavuus. Sitä ei saanut sanoa ääneen. Kyllä me lapset riitelimme ja sanoimme toisillemme pahastikin, mutta lihavaksi ei toista saanut koskaan haukkua. Se olisi tehnyt liian kipeää. Anita ei olisi ikinä antanut anteeksi sellaista ilkeyttä. Silti lihavuus oli ensimmäinen ominaisuus, joka hänessä pisti silmään. Tavallaan siitä ei tarvinnutkaan puhua, eihän sitä kukaan hetkeksikään unohtanut. Asiasta vaikeneminen tuntui vain omituiselta. Ihan kuin olisi nähnyt Anitan, mutta sulkenut häneltä silmänsä. Me katselimme häntä ja koetimme samalla olla näkemättä häntä. Me puhuimme hänelle sanomatta mitään. Me rakastimme häntä, mutta kieltäydyimme hyväksymästä häntä sellaisena kuin hän oli. Ovatko kaikki salaisuudet yhtä läpinäkyviä?”

Walt Disney sanoi, että niin kauan kuin ihmisillä on mielikuvitusta, ei myyttien sepittelystä tule loppua. Usein kaunojen repimän perheen myytti kuuluu: ”Tämä on onnellinen perhe.”

Ira Heilveil: Sukulaisuussuhteet solmussa?

Mainokset

Paluu kotiin

Koska perhe ja suku pystyvät aiheuttamaan kasvavalle lapselle niin suuria vaurioita, niillä täytyy olla myös yhtä suuri parantava voima. Sovittamaton sukukauna on usein tunne-elämän häiriöiden pohjimmainen syy. Miksi joku ilmeesi saa kumppanisi ajattelemaan epämukavaa isäänsä? Voiko ihminen saada ikuisen huolehtijan geenit? Periytyykö äkkipikaisuus ja arvaamattomuus? Tapa jolla tunnepatoutumat siirtyvät eteenpäin, on myös avain, jota voidaan käyttää niiden purkamiseen.

Liiallinen läheisyys niin, ettei kahden ihmisen rajoja enää erota, vaatimukset, joita ei ole mitään mahdollisuutta täyttää, sopimatta jääneiden riitojen aiheuttama jännittyneisyys, tunnekylmyys ja henkisen välimatkan pitäminen, välien katkaiseminen kokonaan. Nämä kaikki ylläpitävät jännitteitä perheissä ja suvuissa. Maanalainen virta synnyttää esiin syöksyessään valtavan vesiputouksen. Välirikkoon johtavat purkaukset tulevat useimmiten täysin odottamatta. Sisällemme jäänyt tunnelataus ei jätä rauhaan ennen kuin se on onnistuttu purkamaan.

Tunnustamattomat tunteet vainoavat koko perhettä ja sukuakin. ”Tässä perheessä ei ole väkivaltaa”. ”Ei ole mitään, mistä meidän perheemme ei voisi keskustella”. Ne ovat voimakkaita myyttejä. Ne luovat paineita jäsenille, jotka eivät niitä hyväksy. Ellei niistä keskustella avoimesti, ellei päämääräksi aseteta sovintoa ja anteeksiantoa, ne kaivavat maata kaikkien perheenjäsenten jalkojen alta.

 

Kahdella todellisuuden tasolla

Karibian merirosvot eivät käyttäneet mustaa silmälappua siksi, että heidän toinen silmänsä olisi vahingoittunut. He tiesivät, että joutuisivat tappelemaan vuoroin kirkkaassa päivänvalossa kannella ja vuoroin pilkkopimeässä hyteissä ja käytävillä ja varastoissa. Ihmissilmältä kestää kauan mukautua valoisasta pimeään. Musta lappu silmän päällä varmisti merirosvoille pimeässä näkemisen. Tällaista kaksoisnäkökykyä tarvitsemme voidaksemme seurata parhaan kohtalomme reittiä ja nähdäksemme niin seuraavan askeleen kuin kaukaisen määränpään.

Toimiessasi aineellisen maailman piirissä sinun on oltava valmiina näkemään koska tahansa mystinen puoli. Jos ihmisen elämässä menee samaan aikaan moni asia pieleen, hänessä herää valtava halu aloittaa aivan erilainen elämä. Kun huono kipu valtaa hänet, mieli on hämmentynyt ja omien ajatuksien sokeuttama, jolloin hän ei osaa verbalisoida asioita. Silloin ajatuksista irtoaminen on vaikeaa. Ajatuksiensa takia hän jää kiinni tilanteisiin, jotka voisi yhtä hyvin jättää taakseen.

Vanhoissa yhteisöissä shamaanit tunnistivat kutsumuksensa ja elämän mystisen puolen vasta sairastuttuaan tuntemattomaan pitkäaikaiseen sairauteen, joka hellitti otteensa vasta kun ihminen suostui shamaaniksi.

Martha Beck: Suunnista tähtien valossa.

 

Vain tätä

Useimpien ihmisten tavallinen olotila on jonkinasteinen pelko. Me huolehdimme, huolestumme, murehdimme, joudumme paniikkiin; elämä on sellaista. Luulemme erilaisten tilanteiden tai ihmisten aiheuttavan sen. Kunhan tämä tilanne muuttuu, kunhan tämä läheinen alkaa käyttäytyä toisin, kunhan saan painon putoamaan. Sitten voin lakata murehtimasta ja pelkäämästä. Uutinen on se, että pelko voi hävitä, vaikka olosuhteet eivät muuttuisi lainkaan.

Anna näiden ajatuksien heilua kuin irtoava hammas. Toista prosessia kunnes ajatus katoaa. Se voi kadota niin, ettet huomaakaan. Kahdentoista askelen menetelmää käyttävät ryhmät kehottavat ihmisiä elämään päivä kerrallaan. Se on vaativaa. Entä jos pystymme parhaillaan hallitsemaan vain tunnin tai hetken kerrallaan? Kun kohtaa jotain oikein pelottavaa, ei pysty ottamaan vastaan elämää minkäänlaisina annoksina.

Eckhardt Tolle kuuli mullistavan heräämisensä hetkellä: ”Älä vastusta mitään.” Suostumisen nykyhetkeen voi ilmaista vaikka näin: ”Minun ei tarvitse tällä hetkellä tehdä muuta kuin tätä.” Tai: ”Vain tätä”. ”Kyllä”. ”Sopii.” Ei kymmenen minuutin päästä, ei tunnin päästä, ei tänä iltana. Vaan Nyt.

Martha Beck:  Suunnista tähtien valossa.

Sisälmyksistä ennustaminen

Sisälmyksistä ennustaminen, ei kyyhkysen eikä vuohen, joista shamaanit ennustivat, vaan omistasi. Se on paljon helpompaa tulkita. Oletko kahleissa vai vapaa? Ajattele jotain asiaa tai ihmistä, jonka tiedät olevan sopimaton itsellesi. Lihakset jossain päin kehoasi alkavat supistella. Siltä tuntuu kahleissa oleminen. Voit tehdä kahletestejä.

Suuri osa ihmisistä sanoo olevansa epävarmoja tai umpikujassa. Kuitenkaan onnemme esteiksi luulemamme asiat eivät ole ylitsepääsemättömiä. Miten oikean toimintatavan voi tunnistaa silloin, kun kaikki tuntuu pahalta? Buddha sanoo että makean veden voi helposti erottaa merivedestä, koska merivesi maistuu suolaiselta. Vastaavasti opit havaitsemaan tunnetko olevasi vapaana vai kahleissa. Opit sen tarkkailemalla kehoasi ja omia reaktioitasi.

Et voi vahingoittaa yhtäkään elävää olentoa; ihmistä kasvia, eläintä, maapalloa, tekemättä vahinkoa itsellesi ja menettämättä vapauttasi. Jopa rikollisille rikoksen tekeminen aiheuttaa heille kahlehditun tunteen, vaikka he eivät jäisi kiinni. Kokemasi fyysinen reaktio on merkki kahleista. Jos on vaikea tunnistaa, oletko kahleissa vai vapaa, voit pohtia asioita vaikka vanhanaikaisen vaa’an avulla. Ovatko vaakakupit tasoissa? Voit jakaa asian pienempiin osiin ja punnita sitten.

Monista pienten lasten hoitaminen tuntuu rajoittavalta ja hankalalta. Lapset sinänsä tuovat vapauden tunteita, mutta äidillisistä tehtävistä suoriutuminen saa olon tuntumaan kahlehditulta. Silloin voi tutkia, mitkä tehtävät ovat hankalia ja vapauttaa itsensä niistä;  vaikka ostaa laadukasta valmisruokaa ja puhua lapsille itseä kiinnostavista asioista, jos leikkiminen ei suju.

Tekemiesi valintojen pitäisi johtua ilosta ja kiinnostuksesta, eikä välttelemisestä ja pelosta. Testaa kaikki mahdolliset asiat elämässäsi kahletestillä. Vaihtoehtoja on aina. Vapaus on tarjolla koska tahansa ja kenelle tahansa – niin on vankeuskin.

Martha Beck: Suunnista tähtien valossa.

Iloinen totuus

Yleensä me ihmiset alitajuisesti palvomme pelkojamme ja pidämme niitä niin pyhinä, ettemme voi luopua niistä. Paras tapa taistella omia pahoja taipumuksiamme vastaan olisi nauraa niille. Usein laulamme samoja virsiä, joita yhtä hartaat esi-isämme ovat jättäneet meille. ”Rahaongelmani johtuvat isästäni”, kertoi varakas Louise. ”Hän sanoi aina, ettei rahaa ole tarpeeksi, rahat ovat juuri loppumassa, nyt ei ole yhtään rahaa.”

”Kumpaan isäsi kuoli, nälkään vai kylmään?”  ”Mitä tarkoitat? Hän kuoli maksakirroosiin. Hän joi koko ikänsä.” ”Hänellä oli siis aina rahaa, ruokaa, asunto ja vielä viinaakin. Sehän on ihmeellistä ottaen huomioon, ettei hänellä ollut koskaan varaa mihinkään.” Louise alkoi nauraa, kun huomasi isänsä pelänneen turhaan koko elämänsä ajan. Ihme kyllä, peloille nauravat myös  monet ihmiset, joiden pelko on aiheellista; rahattomat, työttömät, yksinhuoltajat ja kodittomat.

”Mitä sinulta puuttuu juuri tällä hetkellä?” neuvoo Zen-mestari Suzuki Roshi kysymään. Monella ei sillä hetkellä ole muuta pelättävää kuin itse mielessään toistelemansa asiat.

Puutteen pelko

”Ei ole tarpeeksi rahaa” on kauhunaihe, joka eniten vaivaa länsimaalaisia ihmisiä. Usein aiheettakin. Louisen päähänpinttymä oli rahojen loppuminen jossain epämääräisessä tulevaisuudessa. Hän on pankkiiri, jolla on omaisuutta ja huomattavat kuukausitulot. Hän elää ylellisesti ja vaalii mielessään pelkoa taloutensa romahtamisesta. ”Voinhan menettää työni koska tahansa. Toiset oikein odottavat sitä. Jos pystyn säästämään kaksikymmentä miljoonaa, pystyn hieman rentoutumaan. Tai ainakin paineeni vähenevät jonkun verran. Toiset kaksikymmentä miljoonaa tulevat tavallisesti helpommin kuin ensimmäiset. On varauduttava kaikkeen.”

Louise on kuin Marie Antoinette, joka sai kohtauksen, kun palvelijat tarjosivat hänelle vääränlaista kakkua. Jotain hirveää voi tapahtua koska tahansa.

Alissa on juristi, joka ei pelkää rahojen loppumista. Johtuuko se siitä, että hänellä on niin paljon rahaa? Ei lainkaan. Alissan lapsuudenmuistoihin kuuluu se, että yksinhuoltajan neljä lasta tutkivat tyynyn alustat löytääkseen muutaman sentin, että äiti voisi soittaa sosiaalivirastoon saadakseen lapsille rahaa ruokaan. ”Olen ollut köyhä”, sanoi Alissa. ”Siksi suhtaudun asiaan rennosti”. Rahan loppumisen pelko on kuin pelko joutumisesta uima-altaan syvään päähän. Kun muistaa, että osaa uida, ei tarvitse pelätä. Itseluottamuksen ansiosta muistaa myös, että on monta tapaa ratkaista taloudellisia ongelmia.

Huumeiden käyttäjä voi käyttää 140 000 euroa huumeisiin vuodessa, vaikka hänellä ei ole rahaa ruokaan ja elämiseen. Miten heillä voi olla näin paljon varaa? ”Sitä ei vain anna itselleen muuta vaihtoehtoa. Ei voi antaa sijaa epäilyksille. Sitä päättää hankkia rahat ja sitten menee ja tekee sen.” Näin kertoo yksi heistä. Jos pelko ei ohjaa toimintaamme, rahavarat eivät lopu ollenkaan niin helposti kuin luulemme.

Martha Beck: Suunnista tähtien valossa.

Takaperin ikääntyminen

Pieni vauva pelkää vain kovia ääniä ja putoamista. Kaikki muut pelot opitaan ajan mittaan. Aivoja voi nuorennuttaa harjoittamalla poisoppimista. Aivot voivat luopua opituista peloista, se on ikääntymistä takaperin, kohti alkuperäistä pelotonta tilaa. Negatiiviset ajatuskimput – stressireaktiot, tuskalliset tunteet ja fyysinen heikkous – ovat hitsautuneet aivoihimme ja kehoomme. Ne voidaan hitsata uuteen järjestykseen. Vanhoista ajattelu- ja toimintamalleista pois oppiminen on kuin ajaisi autoa uraisella tiellä päästämättä autoa vanhoihin uriin.

Martha oli ahkera lukija. Hän luki 13-vuotiaana jostakin kirjasta, että ihmisen aivot ovat valmiit ja muuttumattomat jo viisivuotiaana. ”Hittojen hitto, minä olen jo toivottomasti pilalla ja elämäni on vasta edessäpäin” säikähti Martha. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin tutkimusmenetelmät olivat kehittyneet niin paljon, että havaittiin aivojen kasvavan, muuttuvan, uusiutuvan ja kehittyvän koko elämän ajan.

Kun kehottaa ihmisiä kuvittelemaan, että heidän haaveensa ovat jo toteutuneet, he muuttuvat eri näköisiksi. Uurteet kasvoilla siliävät ja ryhti suoristuu. Ihmiset vastustavat näin yhtäkkisiä ja helpolta tuntuvia muutoksia. Siinä on totta toinen puoli; eniten haluamaamme tunnetilaan pääsy käy nopeasti. Tilassa pysyminen vaatii paljon harjoitusta.

Martha Beck: Suunnista tähtien valossa.

Oman pään observatorio

Sumeat pilvet estävät sinua näkemästä tähtitaivaan valonheittimiä. Aloita asiat siitä mihin haluat tilanteiden päättyvän. Kyseessä on elämänmittainen prosessi, kurinalainen ajattelutapa. Se on myös vaivaton ja nautittava, kunhan totut siihen. Oman pään taivaallinen observatorio. Koet sen olotilan kuunneltuasi vahvaa esiintyjää tai katsoessasi kohottavaa elokuvaa. Tunnet: ”Voin tehdä mitä tahansa! Minua ei pysäytä mikään!”

Näin jatkuu hetken, kunnes henkinen yhteys voimaan häviää ja palaat taas tutuille urille. Urille, jotka on ovat juurtuneet elämääsi toiston ja totunnaisuuden voimasta. Uuvuttava arkielämä voittaa.

Kaipaatko jonkun henkilön hyväksyntää? Tässä on hyvä paikka kokeilla lopusta aloittamista. Kuvittele miltä tuntuu ottaa vastaan hänen hyväksyntänsä ja loputon ihailunsa. Harjoittele tätä henkistä asennetta ensin päässäsi. Harjoittele kirjakaupassa, ruokakaupassa, kahvilassa, ostoskeskuksessa, treeneissä. Paikoissa joissa on paljon ihmisiä. Kun harjoittelet tätä asennetta, liikut eri tavalla, hymyilet eri tavalla, puhut eri tavalla. Huomaa kuinka ihmiset suhtautuvat sinuun. Harjoittele tätä usein.

Martha Beck: Suunnista tähtien valossa.

 

Tie yksinkertaiseen

Kiinalaisen viisauden mukaan tie yksinkertaiseen kulkee monimutkaisuuden kautta. Jos me kaikki eläisimme niinkuin on tarkoitettu, meidän ei tarvitsisi pohtia näitä lainkaan. Oman kohtalon toteuttaminen on melko yksinkertainen prosessi, mutta ei lainkaan helppo. Tämä johtuu siitä, että tieto omasta kutsumuksestasi ei ole mielesi hallussa. Se on syvemmällä sisimmässäsi. Sielussasi tai miksi sitä nimitätkään. Se muistaa aina mihin on tarkoitettu, eikä koskaan lopeta pyrkimästä siihen suuntaan. Huomaat koko ajan kaipaavasi pois olotilasta, johon olet pakottautunut.

Sensei Kristian harrasti aikidoa siksi, että oppisi hallitsemaan itseään. Hänen työnsä on pidätysmääräysten viemistä huumeitten käyttäjille ja aggressiivisille rikollisille. Hänellä oli aina ase mukanaan ja se oli tarpeen. Kristian keksi, että kannattaa aloittaa lopusta. Aikidon avulla hän rauhoitti mielensä ja rentoutti itsensä ennenkuin meni asiakkaidensa luokse. Ennen hän meni näiden luo adrenaliinit koholla. Alettuaan käyttää aikidon oppeja, hänen täytyi aluksi kuvitella epäillyt kuolleiksi, ennenkuin hän astui huoneeseen. Epäillyt olivat huippujännittyneitä ja Kristian meni heidän luokseen tyynenä ja kunnioittavana kuin juhlatilaisuuteen. Pidätettävät käyttäytyivät yhteistyöhaluisesti, kuin heidät olisi kutsuttu piknikille.

Kun omassa mielessä taistelu on jo voitettu, muut tekevät yhteistyötä. Ainoa tapa edetä ei ole se, että lähtee liikkeelle tehtävän alusta ja etenee askelmittain loppua kohti. Oman kohtalon toteuttamisessa voi aloittaa myös lopusta.

Martha Beck: Suunnista tähtien valossa.