Arkisto | Touko, 2012

Totunnaiset kaavat

31 touko

Hankala ihminen on hankala siksi, ettei elä totunnaisten kaavojen mukaan vaan kyseenalaistaa ne. Hän kysyy miksi ne ovat olemassa. Miten voisi olla toisin? Näin on aina tehty. Onko yleensäkään harmittomia kysymyksiä olemassa?

Onko ihminen työpäivää varten vai työpäivä ihmistä varten? Voiko tuottavuus jatkuvasti kasvaa? Onko se edes toivottavaa? Entä jos ihmiset eivät haluakaan elää tuottavuuden maksimissa? Miten palvelualoilla, ihmiset eivät parane sairauksistaan nopeammin, lapset eivät kasva vimmattua vauhtia. Terveyskeskuksissa käynti on hankala mitattava; toivottavaa on, että samat ihmiset eivät kävisi siellä ollenkaan uudestaan. Parempi olisi, että ihmiset olisivat saaneet kestävää apua sairautensa hoitamiseen. Sinfonian esittäminen ei nopeudu. Esittämiseen tarvitaan saman verran ihmisiä, esitysaikaa ja instrumentteja.

 

 

 

Mainokset

Mukavien asioiden lista

20 touko

Mitä tekisit, jos et olisi masentunut? Kannattaa kirjoittaa lista. Kun valitsee listalta yhden tai kaksi asiaa, joita alkaa tekemään, olo paranee. Masennus ei ole välttämättä vika, joka täytyy parantaa. Joskus ihminen tarvitsee välillä masennusta voidakseen hyvin. Uni ei ole sairaus, vaikka se vie melkein kahdeksan tuntia hyvää työaikaa ihmiseltä. Masennus saattaa olla hyödyllinen ilmiö. Se voi pysähdyttää miettimään tärkeitä asioita, joiden ääreen ei muuten pysähtyisi. Se voi auttaa näkemään asioita eri valossa. Se elvyttää aivojen biokemiallista toimintaa.

Masentuneella kolme aikaulottuvuutta kietoutuvat toisiinsa. Jos tulevaisuus näyttää toivottomalta, näyttää menneisyys synkältä eikä nykyhetkelläkään tunnu olevan mitään annettavaa. Helpointa on aloittaa ajattelemalla tulevaisuuteen hyviä asioita, tulevaisuus on vielä avoin. Vaikka sitten ajattelisikin, että tapahtuisi ihme. Keskitysleirien ja vankiloiden kauheuksista selviytyneillä ihmisillä on ollut lähes epärealistinen tulevaisuudenusko.

Itselleen voi kirjoittaa kirjeen tulevaisuudesta ja kuvailla yksityiskohtaisesti mitä perheelle, ystäville, harrastuksille ja projekteille kuuluu. Mitä enemmän yksityiskohtia, sen parempi. Nykyhetki paranee niitä kuvitellessa.

Ongelmanratkontaa

20 touko

Yksi masennusta hoitava tai ehkäisevä terapiamenetelmä keskittyy ongelmanratkontaan. Ihmisillä on ongelmia, joihin he eivät löydä ratkaisuja. Terapeutti toimii konsulttina: hän auttaa asiakasta listaamaan keskeiset ongelmansa ja kehittelemään niihin ratkaisuideoita. Tapaamisia on kuusi. Tapaamisten välillä asiakas kokeilee uusia keinoja ja tavatessa raportoi edistyksestään ja mahdollisista vastoinkäymisistä.

Tämä terapia valmentaa ihmistä kohtaamaan ongelmia, joista hän on aikaisemmin lannistunut. Terapia on käytännönläheistä ja se onkin levinnyt moniin maihin. Aiheesta kiinnostuneille ryhmille järjestetään kursseja, joilla opetellaan mielialan hallintaa ja sosiaalisia taitoja. Hollannissa kurssi on esitetty televisiossa koko kansalle. Kurssi on osoittautunut hyödylliseksi.

Masentuminen johtaa usein siihen, että ihminen ei jaksa nähdä sitä vaivaa, että hakeutuisi ihmisten ilmoille. Siitä seuraa yksinäisyys ja tylsistyminen. Ongelman ratkaisemiseksi kurssilla kehitetään strategia, joka johtaa pienin askelin kokeilemaan istunnossa ylös kirjattuja ratkaisuja. Lopulta ihminen alkaa ajatella, että hän ehkä itse voisi tehdä jotakin parantaakseen omaa oloaan.

Huomaa mitä ajattelet

20 touko

Amerikkalaisen Albert Ellisin mukaan masennuksen syynä on aina jokin kolmesta tavallisimmasta ajatuksesta: 1. Minun täytyy onnistua kaikissa tärkeissä tehtävissä, joihin ryhdyn ja minun täytyy saada muiden ihmisten hyväksyntä – muuten olen arvoton. 2. Muiden ihmisten tulee kohdella minua kunnioittavasti ja hienotunteisesti – jos joku ei sitä tee, hän on ilkeä. 3. Minun täytyy saada elää rauhassa ilman ongelmia ja saada haluamani asiat nopeasti ja helposti – muuten elämä on sietämätöntä.

Omien samaa rataa juoksevien ajatusten muuttaminen ei ole helppoa. Se on silti mahdollista. Potilas tekee kirjallisia tehtäviä terapian aikana: hän kirjaa ylös ajatuksiaan ja suhtautumistapojaan ja kehittelee tietoisesti uusia, hyödyllisempiä ja paremmin todellisuuteen sopivia suhtautumistapoja. Kotitehtävillä harjoitellaan uusia suhtautumistapoja.

Tulokset eivät riipu niinkään siitä, millaista terapiaa käytetään. Eniten vaikuttaa se, miten terapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus toimii. Terapia voi olla hyvin ahdistavaa, etenkin silloin kun käsitellään terapeuttiin kohdistuvia epäilyksiä. Tyytymättömyys omaa itseä kohtaan on sietämätöntä. Omat odotukset ovat usein ristiriidassa terapeutin näkemyksien kanssa. Terapeutti vaikuttaa pikkutarkalta ja epäolennaisuuksiin takertuvalta. Oma halu ohjailla terapiatyötä turvallisille ja miellyttäville urille ovat usein syynä ikäviin tuntemuksiin. Kun tuloksia tulee ja omia toistuvia pakkomielteisiä ajatuksia saa pois, jää energiaa ja aikaa ja ajatuksia muuhunkin tekemiseen. Elämä helpottuu.

Ajattelutottumukset

19 touko

Masennuksen hoitotapaan vaikuttaa raha. Psykoterapia on hidasta ja kallista, se voi jatkua viikkoja, kuukausia, vuosia. Terapiasuuntauksia on monia. Kognitiivisessa terapiassa yritetään opettaa potilasta muuttamaan ajatuksiaan, uskomuksiaan ja asenteitaan. Terapia opettaa että ihmiset ajattelevat  negatiivisesti ja epärealistisesti. He masentuvat pienimmistäkin vastoinkäymisistä. Ihminen ei itse huomaa mitä ajattelee ja miten asennoituu erilaisiin tilanteisiin. Ongelmallisten ajatusten tilalle on löydettävä sellaisia, jotka sopivat paremmin tosiasioihin.

Epäonnistumisiin suhtautumista joutuu opettelemaan. Jos on korkea vaatimustaso, ihminen haluaa onnistua kaikessa. Se on sula mahdottomuus. Uuden ajattelutavan mukaan on hyvä jos epäonnistumisia tapahtuu paljon; saa paljon harjoittelutilaisuuksia. On pakko opetella terveempää suhtautumistapaa.

Epäonnistumiset kuuluvat elämään, ihmisen ei tarvitse olla täydellinen, hänellä on oikeus kieltäytyä, ei tarvitse miellyttää kaikkia, kaikissa ihmisissä on vikoja, ihminen voi omilla ajatuksillaan ja asenteillaan vaikuttaa omaan vointiinsa.

 

 

 

 

 

Masennuksen noidankehä

19 touko

Masennukseen sairastuminen on noidankehä. Ihminen masentuu sitä enemmän, mitä enemmän hän tarkkailee oireitaan ja puhuu niistä toisille. Sama pätee moniin muihinkin sairauksiin. Samalla tavalla paraneminen voi olla kehä. Ihmisen vointi paranee sen mukaan, mitä enemmän hän puhuu siitä toisille ja tarkkailee paranemisensa merkkejä.

Masentuneille annettava sähköhoito aiheuttaa hetkellisen muistinmenetyksen. Se ehkä aiheuttaa sen, että paikalleen juuttunut pessimististen ajatusten levy pysähtyy kokonaan. Väitetään että niin lääkehoito kuin sähköhoitokin vähentää potilaan uskoa itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa mielialoihinsa.

Kaamosmasennukseen on olemassa hoitomuoto, jota ihmiset käyttävät; matka eteläisiin maihin valoon ja lämpöön. On vaikea sanoa, mikä siinä auttaa. Poissaolo työkiireistä, vaihtelu arkirutiiniin, uiminen meressä, valo ja lämpö, matkalla tavatut kiinnostavat ihmiset, hyvässä seurassa syödyt ateriat. Jos päivänvalon puute olisi syy ihmisten masennukseen, olisi halvempaa  ja helpompaajärjestää lisää valoa paikan päälle kotioloihin.

 

Persoonan valta

19 touko

Ihmisellä on valtaa, jos hän saa jonkun toisen tekemään sellaista, mitä taivuteltava ei itse haluaisi. Maailmanhistoria on kuvausta valtataistelusta, jota vahvat persoonat käyvät. Vallan muotoja ovat vaikka pakottaminen, väkivalta, auktoriteetin käyttäminen tai karismaattinen vaikuttaminen. Persoonat taistelevat kuka saa yliotteen.

Arkipäivän vallankäyttö;  joidenkin alistuminen toisten tahtoon on välttämätöntä, mitään ei saada aikaan ilman sitä. On oikein tarkastella sitä epäilevin mielin, mutta sitä ei kannata samaistaa pahuuteen. Sitä voi arvostella, mutta ei tuomita. Kannustimet tarkoittavat korvaavaa valtaa. Kannustimia työhön, itsestään huolehtimiseen, velvollisuuksien täyttämiseen. Valta lankeaa usein sille, joka uskoo tietävänsä ja saa muutkin uskomaan niin.