Arkisto | huhtikuu, 2012

Riippuvuuden lopettaminen on helppoa

29 Huh

Riippuvuuden voi lopettaa ilman yhtään vaikeaa hetkeä. Täytyy vain tuntea vihollisensa ja sen taktiikka. On ensin kumottava kaikki  sen aiheuttamat harhakuvitelmat. Suurin vaikeus ei johdu fyysisestä riippuvuudesta vaan aivopesusta.

Riittää kun teet kaksi asiaa:  1. Päätä, että lopetat haitallisen toiminnan. 2. Älä masennu. Nauti joka hetkestä ilman haitallista tapaa!

Aikaisemmat epäonnistuneet yritykset ovat johtuneet siitä että yritimme lopettaa ja luulimme, että halu häviää, kun onnistuu olemaan tarpeeksi kauan ilman vaikka ylensyömistä. Se ei häviä. Helpon lopettamisen avain on pitää lopettamista helppona ja lopullisena. Älä yritä lopettaa. Älä toivo voivasi lopettaa vaan tiedä, että lopetat, kun kerran niin olet päättänyt. Älä epäile ja kyseenalaista lopettamistasi! Iloitse jatkuvasti siitä, että lopetat!

Riippuvuudet ovat koko elämänmittainen ketju yksittäisiä sortumisia. Kun vaikea stressitilanne on päällä, on vaikea omaksua uutta tervettä tapaa. Kun tilanne on ohi, ei tunnu enää niin tärkeältä lopettaa. Kun oivaltaa, ettei menetä mitään, jos lopettaa pahan tavan, on helppo lopettaa. Kysymys on mielentilasta. Paha tapa ei ole mikään palkinto, et uhraudu, et luovu mistään, et menetä mitään luopuessasi siitä. Kun positiivisella asenteella ratkaiset yhden riippuvuuden, pystyt ratkaisemaan sen jälkeen minkä tahansa ongelman. Vaikka väärät ruokatavat.

Jos yrität olla ajattelematta riippuvuuttasi, huomaat että ajattelet sitä koko ajan. Ajattele siis: ”Ihanaa. Olen vapaa siitä!” Pysy iloisessa mielentilassa.

Mainokset

Riippuvuuden ansa

28 Huh

Kun yritän luopua jostakin haitallisesta tavasta, ajattelen että lopetan sen sitten, kun elämäni on stressitöntä. Se on ajatteluvirhe; oikeasti sellaista aikaa ei tule, sillä ihminen kuvittelee elämänsä tulevan koko ajan stressaavammaksi. Aina löytyy syy stressiin. Yksi syy siihen on se, että sekoitamme vastuun ja stressin. Ne eivät ole lainkaan sama asia. Toinen syy  jatkaa haitallista tapaa on pelko.

Haitallisella tekemisellä tavoittelemme sitä rauhan ja itseluottamuksen tunnetta, joka meillä oli jo ennen riippuvuuden alkua luonnostaan. Jos naapurin varashälytin on soinut koko päivän, tilanne palautuu normaaliksi, kun ääni yhtäkkiä lakkaa. Ennenkin vallinnut rauha ja hiljaisuus palaa. Jos ajattelen olevani riippuvainen vaikka suklaasta, halu saada suklaata palaa pian uudelleen, kun tietty aika on kulunut edellisestä palasta. Kaikki alkaa taas alusta, ellen katkaise ketjua.

Vieroitusoireet ovat kuviteltuja. Tyhjä olo, levoton tunne, tuntu että jotakin puuttuu, epävarma olo, hermostuneisuus. Suklaa tai liika syöminen ei lievitä paniikkia, vaan aiheuttaa sitä. Meidät on syntymästämme asti aivopesty ajattelemaan nurinkurisesti. Siksi luulemme, että esimerkiksi syöminen muuhunkin kuin nälkäämme helpottaa oloamme. Siksi meidän on vaikea ymmärtää riippuvuuksia ja miten ne toimivat. Luulemme, että pahan tavan lopettaminen aiheuttaa tyhjiön, että tietyt tilanteet eivät ole koskaan enää entisenlaisia. Se on kuvittelua. Riippuvuuksien ylläpitäminen ei anna meille yhtään mitään. Korkeintaan aiheuttaa syyllisyyttä.

Ajattelemme, että jos olisimme tienneet ennen aloittamista tavan haittapuolista, emme olisi koskaan aloittaneet. Totuus on että tiedolla ei olisi ollut mitään merkitystä. Vahvin elementti aivopesussa on ihminen itse. Se että joku tapa lievittäisi vaikka yksitoikkoisen työn aiheuttamaa ikävystymistä on harhaluuloa.

Tarvitsemmeko tapaamme oikeasti? Emme lainkaan. Pahinta on se miten riippuvuus vääristää mielemme. Keksimme mitä tahansa tekosyitä voidaksemme jatkaa sitä. Olemme valmiit käyttämään paljon aikaa ja energiaa pahan tavan oppimiseen. Miksi emme näkisi hieman vaivaa riippuvuudesta luopumisessakin?

Riippuvuus tuhoaa hermomme, eikä vahvista niitä.

Pitkä koulutustie

22 Huh

Anteeksiantoharjoitukset pitempään tehtyinä aiheuttavat sen, että aivot rentoutuvat. Siitä taas seuraa, että itse kykenee yhdistelemään asioita aivan uudella tavalla. Se aiheuttaa rajun murroksen. Ennen sattumien oikuiksi luullut tapahtumat asettuvatkin loogisiksi valinnoiksi. Me odotamme toisiltamme niin paljon. Kireällä ja huolestuvalla aikuisella on yhteistyöhaluttomia lapsia.

Anteeksiantoa tarvitaan niin paljon. Mistä kumpuaa ihmisen tarve loukata muita? Varsinaista loukkaamistarvetta ei ole olemassa, kyse on mallikäyttäytymisestä. Ympäristössä missä loukataan tuntuu suorastaan pakolliselta antaa takaisin samalla mitalla, muuten ei pärjää. On uskomattoman vaikeaa omaksua uusia käyttäytymismalleja. Huolista puhuminen auttaa, mutta itse on muututtava.

Anteeksiantoharjoitusten hyvä puoli on se, että niitä harjoitetaan itsenäisesti. Ystävät  ja lähipiiri jäävät rauhaan ja tapaamisten tunnelma ja tavoitteet ovat aivan toisenlaiset. Itsenäisen muuttumisen vaikeus on se, että olemme tottuneet olemaan sellaisia kuin olemme. Emme keksi miten pystyisimme muuttumaan.

 

Tunnekoukut

22 Huh

Anteeksiantoharjoitus on kuin hammasharja, jota käytetään suuremmin kyselemättä, onko käyttö tarpeen vai ei. Hampaiden harjaamisesta seuraa puhtaus. Hammaspeikkotarinat ovat pelottaneet meitä ja hammasharjan käytöstä on tullut jokapäiväistä.

Anteeksiantoharjoitus vaatii esittelyä, että järkevä ihminen alkaisi käyttää sitä joka päivä, koko loppuiän. Tunnekoukkuun tarvitaan kahta ihmistä, vapautumisen voi aiheuttaa yksi ihminen, kumpi tahansa. Molemmat vapautuvat samalla. Harjoittelun jatkuessa tapahtuu usein, että anteeksiannon kohde muuttuu jollakin tapaa. Hän saattaa sanoa jotain sellaista, minkä voi tulkita anteeksipyynnöksi.

Harjoittelun aikana nousee hyvin monenlaisia tunteita pintaan ja se tuntuu epämiellyttävältä, etenkin jos ihminen on tottunut piilottamaan todelliset tunteensa aiemmin.

Tuulikki Saaristo: Taikasanat

Annan anteeksi

22 Huh

Kun menet nukkumaan, sano muutaman kerran mielessäsi ennen unen tuloa: ”Minä annan anteeksi itselleni.” Kolme, neljä kertaa riittää. Ei tarvitse tietää, mitä antaa anteeksi. Lause tuo esiin torjutut ja unohtuneetkin asiat. Jos mieleesi tulee joku henkilö, lausu hänen nimensä ja sano: ” Minä annan sinulle anteeksi.” Toista tämä muutaman kerran aivan kevyesti kuin sanat tulisivat aivan itsestään.

On aika yleistä kulkea päivät pitkät moittimassa itseään tai muita erilaisista laiminlyönneistä ja sattumuksista. Harvoin juolahtaa mieleen antaa anteeksi pyytämättä. Harjoitusta tehdessä voi alkaa kuulua vastaväitteitä. ”Eihän minulla ole mitään anteeksiannettavaa kenellekään. Olen hyvissä väleissä kaikkien kanssa.” ”Se ihminen on tehnyt väärin, en halua antaa hänelle anteeksi.” ” Ei, hänen kuuluu ensiksi myöntää, että hän on väärässä ja minä oikeassa. ” ”Viha antaa minulle voimaa, en anna anteeksi.”

Anteeksiannon tekeminen ei vaadi mitään erityistä tunnetilaa. Harjoittelun kohteeksi voi ottaa kenet tahansa. Yleensä on hyvä kuunnella tunteitaan, ne ovat merkkejä jostakin, joka vaatii huomiota. Anteeksiantaminen on poikkeus säännöstä. Sen avulla työstetään torjuttuja ja kiellettyjä tunteita, joista emme ole tietoisiakaan. Torjutut tunteet ovat poissa jokapäiväisestä käytöstä ja niiden piilottamiseen sitoutuu voimavaroja, jotka pitäisi vapauttaa muuhun käyttöön.

Tuulikki Saaristo:  Taikasanat

 

Tunne ihanteesi ja toimi

22 Huh

Jokainen ihminen joutuu ennen pitkää kohtaamaan itsensä ja tekojensa seuraukset. Mitään ongelmaa ei pääse pakoon. Ennen pitkää jokainen joutuu kehittämään riittävät sielunvoimat, että pystyy sen tekemään. Niiden kehittämisen voi yhtä hyvin alkaa nyt heti. Edgar Caycen mukaan perimmäinen syy hankaliin tilanteisiin on aina ihmisessä itsessään. Ihmisen vapaa tahto luo hänen kohtalonsa ja saa hänet tekemään jatkuvasti virheitä. Ajatukset ovat ainetta ja sielu yhtä konkreettinen kuin mikä tahansa paalu tai puu.

Silti on parempi tehdä väärin, kuin olla tekemättä mitään. Karma on tarkka laki ja sielun tasaaja. Rangaistus on tämä: ”Kohtaat oman itsesi.” Ihmisen ystävällinen teko jollekin kissalle vaikuttaa lähimpänä olevaan kissaan, mutta teon energia jatkaa kulkuaan ulospäin, kunnes se viimein palaa samalle ihmiselle jonkin ystävällisen teon muodossa. Samalla tavalla vaikuttaa julmuus.

Ihminen on kautta aikojen paljastanut hämmennyksensä ja neuvottomuutensa elämän edessä. Oli hän rikas tai köyhä, oppinut tai oppimaton, terve tai sairas. Kaikkia kiinnostaa se miten he voisivat parantaa osaansa tässä elämässä. Kysymykset selvänäkijöille toistuvat vuosisatojen ajan tämänkaltaisina: ”Kuinka voin vaihtaa aviomiestä ja ympäristöä niin että saan itselleni terveyttä, onnea ja viehätysvoimaa?” tai” Haluan persoonallisen ja toimivan elämäntavan.”

Karman laki ei jää koskaan täyttymättä. Muista, että se minkä jätit taaksesi, on kohta edessäsi!

(Gina Cerminara: Monta asuinsijaa. – Kirja kertoo parantaja Edgar Caycesta)

Huvittava rosvoritari

17 Huh

Vanha tarina kertoo hurjasta rosvoritarista, joka herätti laajalti ahdistusta ja kauhua. Minne hän menikin, häntä pelättiin ja kansa oli jo valmiiksi polvillaan hänen ratsastaessaan korskeasti paikalle. Hänen maineensa kiiri hänen edellään ja ryöstäminen kävi helposti.

Yhdellä retkellä hänelle kuitenkin kävi vahinko. Hän putosi hevosen selästä ja osa hänen varustuksistaan takertui satulaan. Välttyäkseen laahautumasta hevosen perässä hän tarttui hevosen häntään. Hän loikki hevosen perässä. Se näytti huvittavalta. Kaikki,  jotka näkivät hänet, nauroivat sydämen pohjasta.

Silloin ritarin hirvittävä valta murtui. Ihmiset alkoivat nauraa hänelle ja sana kiiri edellä. Ihmiset lakkasivat pelkäämästä häntä.

Logoterapiassa käytetään samaa periaatetta, autetaan potilasta nauramaan ulos ahdistuksensa ja pakkomielteensä. Neuroottiset painajaiset häviävät ja parantuminen tapahtuu sillä hetkellä.

Terve asenne

14 Huh

Terve asenne on vaikeasti määriteltävissä. Logoterapiassa kiinnitetään paljon huomiota asenteisiin. Hoitomenettelyssä; 1. Herätetään kyky itsestään etääntymiseen ja kehitetään sitä. 2. Asenteiden muuttaminen. Muutetaan mielenterveydelle epäedullinen asenne edulliseksi. 3. Vähennetään oireita ja varmistetaan vastasaatua tasapainoa. 4. Herkistetään potilasta näkemään uusia elämän tarkoituksien mahdollisuuksia.

Logoterapian mukaan jos ihminen pitää itseään sairaana, hän on sairas. Jos hän pitää apua mahdottomana, apu on mahdoton. Jos hän ajattelee olevansa sidoksissa lapsuuteensa, hän on sidoksissa lapsuuteensa. Jos potilas ei etäänny itsestään, hän on lujasti kiinni psyykkisessä häiriössään. Hän samaistaa itsensä oireeseensa ja sairauteensa. Hän pitää oirettaan omana ominaisuutenaan.

Kun etäisyyttä sairauteen on saatu, voi potilas sanoa: ”Tässä minä olen täysin terveenä ja normaalina – ja tuolla on jokin kauhea ahdistus, joka usein haluaa ottaa minut valtaansa, mutta sitä minä uhmaan!”

 

Jatka yrittämistä

9 Huh

Käytä sitä mikä on saatavilla! Aloita siitä missä olet! Neuvo tuntuu turhalta. Ihmisellä on kuitenkin tapana kiinnostua etäisistä ja monimutkaisista asioista ja jättää lähellä olevat ja yksinkertaiset huomiotta. Vastuu perheestä tai taloudelliset esteet estävät heitä toteuttamasta kutsumustaan. Ihminen voi käyttää ainoastaan sitä mikä on saatavilla. Aloittaakseen hänen on jo tänään tehtävä sen mitä voi. Siellä missä hän tällä hetkellä on.

Kun yrittäminen on jatkuvaa, lamaannus häviää ja energia vapautuu oikeaan suuntaan. Eteneminen on hidas, päivittäin sentti sentiltä tapahtuva prosessi. Millaiset olosuhteet ovatkin, ne ovat täysin oikeat ihmisen sisäiselle kehitystasolle. Jokainen tilanne, mistä itsesi tapaat, on välttämätön kehitystasollesi. Ainoakaan yritys ei mene hukkaan.

Luonnolliset voitot ja tappiot

9 Huh

Freud sanoi, että jos saisi valita, hän hoitaisi mieluummin rikkaita kuin köyhiä, koska rikkaat eivät enää luule rahan voivan ratkaista kaikki heidän ongelmansa. Meitä kehotetaan usein tekemään sitä , mistä pidämme ja raha seuraa perässä. Näin tapahtuu toisinaan. Varmaa ainakin on, että jos teemme sitä mistä pidämme, meillä on suurempi omanarvontunto.

On ihmeellistä, että joka puolella maailmaa on säästötileillä miljoonia, joiden omistajat ovat unohtaneet rahojensa olemassaolon. Ellei tileihin ole koskettu määrätyn ajan kuluessa, virkailijat yrittävät löytää tilien omistajat. Ellei siinä onnistuta, pankki siirtää saldot nukkuvien tilien kirjaan. Miljardien unohtaminen tuntuu oudolta, kun aikamme tunnetaan suunnattomasta kiinnostuksestaan rahaan. Nukkuvien tilien tilannetta voi verrata ihmiselämään, jossa kyvyt ja lahjakkuudet uinuvat unohduksissa alitajunnan muistiholveissa.

Ammattikysymykset ja henkiset pulmat nivoutuvat usein läheisesti yhteen. Ammatissa koetut vaikeudet näyttävät johtuvan jostakin luonteessa olevasta puutteesta. Tietyn työn teko muuttuu aina epämiellyttävämmäksi ja tulee vaikeuksia tulla toimeen ihmisten kanssa. Usein meitä kehotetaan jäämään ammattiimme. ”Vaikka se ei helpolta tuntuisikaan, saat siitä arvokasta opetusta.”

Entä jos ammatit ovatkin matriiseja, joiden avulla tietyt puolet ihmisen henkistä kasvua pääsevät toteutumaan? Arkipäivän ahdinko on kuitenkin totta. Pätevää ammattineuvontaa ei ole. Ammatinvalintaan liittyvä epätietoisuus on yleistä, se saattaa olla tarkoitettu opetukseksi. Meillä kaikilla on kuitenkin alitajunnassamme varavoimia, aivan kuin kotipuolessa odottavia unohduksiin jääneitä pankkitilejä. Sen pitäisi olla lohduttava ajatus. Ollakseen hyödyksi ammattia valittaessa tiedon pitäisi olla yksityiskohtaisempi.

Jos saatavilla on luotettava selvänäkijä, meillä on onnea. Ellei, meidän pitäisi päästä käsiksi muistimme syvimpiin kerroksiin joko suggestion, hypnoosin tai mietiskelyn avulla. Siten saamme tietää, millä aloilla piilevät kykymme ilmenevät. Harrastukset näyttävät myös tietä ja ovat hyvä keino tuntemattomien kykyjen löytämiseksi ja vapauttamiseksi. Niiden kautta tapaamme ihmisiä, joiden kohtaaminen saattaa mullistaa elämämme ja voi avata meille sellaisia toimintalohkoja, jotka olisivat pysyneet meiltä kokonaan suljettuina.

Kannattaa tehdä luettelo kyvyistään, oli niitä paljon tai vähän. ”Päätä mikä on ihanteesi ja sisäinen elämänpäämääräsi ja yritä tavoitella sitä” . ”Yritä palvella muita.”