Arkisto | syyskuu, 2011

Niukkuus palvelee hengen suuruutta

28 syys

Aboriginaalit eivät luule olevansa viisaampia, mutta eivät kärsi alemmuuskompleksistakaan, vaikka heillä ei ole meidän tavaroitamme.

Ihmisen pitää tuntea itsensä toivotuksi yksilöksi ja nauttia olemassaolostaan. Alkuperäiskansat eivät epäile olemassaolon tarkoitusta – jokainen toteuttaa sitä.

Meillä kaikilla on niin monia lahjakkuuksia, ettemme ehdi lyhyen elämämme aikana käyttää niitä kaikkia. Johtaja, parantaja, kirjoittaja, taiteilija, tarinankertoja…

Mainokset

Vapautta vankilassa

28 syys

Nelson Mandela harrasti puutarhanhoitoa vankilassa. Hän jakoi sadon vankitovereilleen ja vartijoille. Mandelan huumorintaju on sukua Siperiaan pakkosiirrettyjen mummojen huumorille. Katkeruuden sijasta he ovat valinneet huumorin.

Vapaana oleminen ei ole pelkästään omien kahleiden poisheittämistä, vaan myös toisten vapauden kunnioittamista ja kartuttamista.

Toivo ja unelma eivät maksa mitään

16 syys

Kun ihminen tulee vastaleivotulta leivältä tuoksuvaan huoneeseen, hän havaitsee tuon tuoksun välittömästi. Jos hän jää huoneeseen, tuoksu ikäänkuin häipyy. On poistuttava huoneesta ja tultava taas uudestaan, että voi aistia tuon miellyttävän tuoksun. Sama pätee onneen. Kun totumme siihen hyvään, mitä meillä on, asiat katoavat mielestämme.

Asiaa tutkittiin perustamalla kolme ryhmää, joita pyydettiin käyttämään hieman aikaa kirjoittamiseen. Kiitollisuusryhmä kirjoitti viidestä asiasta, joista olivat kiitollisia; kesäillan auringonlasku, ystävien anteliaisuus, hienot lapset, huomaavaiset vanhemmat, mielenkiintoiset harrastukset.

Harmitusryhmä listasi veroja, lasten riitoja, työpaikan rasittavuutta, elämisen epävarmuutta ja laskujen maksun rasittavuutta.

Tapahtumaryhmäläiset kirjoittivat aamiaisen valmistamisesta, töihin ajamisesta, kokouksessa istumisesta, muistion kirjoittamisesta ja kotiin palaamisesta.

Tutkimuksen päättyessä kiitollisuusryhmäläiset olivat onnellisempia, fyysisesti terveempiä, toiveikkaampia tulevaisuuden suhteen ja kuntoilivat enemmän kuin toiset ryhmäläiset.

Samankaltaiset kolme vertailuryhmää kirjoittivat neljänä peräkkäisenä päivänä muutaman minuutin ajan. Yksi ryhmä kertoi ihannetulevaisuudestaan; kaikki oli sujunut parhaalla mahdollisella tavalla ja he saavuttivat päämääränsä. Toinen ryhmä kirjoitti traumaattisesta tapahtumasta. Kolmas ryhmä suunnitteli, mitä tekisi päivän aikana.

Tutkimuksen loputtua tulevaisuuttaan kuvanneet osoittautuivat onnellisemmiksi. Yksinkertainen harjoitus, rakastavien ajatusten sävyttämä kirjoittaminen, joka ei vienyt paljon aikaa lisäsi koehenkilöiden onnellisuutta ja vähensi stressiä. Siihen ei tarvita muuta kuin kynä, paperia ja muutama hetki aikaa.

 

 

 

Julkisivu alkaa rakoilla

14 syys

Luovuus on kuoren avaamista. Avaamme kananmunan, avaamme pähkinän. Aikaisemmassa todellisuudessamme ilmenee rakoja, halkeamia ja murtumia. Olemme kasvamassa ja tunnemme itsemme hauraiksi. Avautuminen voi tuntua hajoamiselta. Järkiintulo voi tuntua hulluksi tulemiselta.

Hahmotuskenttä muuttuu. Kuin esimerkki kasvoista ja ruukusta; yhdellä tavalla katsottuna kyseessä on ruukku, toisella tavalla katsottuna kyseessä on naisen profiili. Tapahtumat ja ihmiset alkavat näyttää aivan muulta kuin tavallisesti. Vaikeat tilanteet antavat lahjoja. Murjottamiseen käytettävällä energialla voi vaikka kirjoittaa runon tai lauluja.

Luovuus on hyödyllistä. Luovuus on eloonjäämistä. Se antaa äänen kokemuksillemme. Ajan myötä kaikki tukahdutetut tunteet kasaantuvat sisälle ja muuttuvat yhä vaarallisemmiksi. Niiden laiminlyönti on virhe. Ne saattavat olla valtavan suuria, verenhimoisia, hehkua pimeässä. Ne ovat pahvidemoneja, heti kun ne on maalattu.

Tai kirjoitettu.

Tai piirretty.

Tai tanssittu.

Tai veistetty.

Tai ommeltu.

Tai laulettu.

Tai…

Emme aina tiedä, mitä tulemme näkemään, kun ne tulevat julki. Se on jännittävää ja pelottavaa. Mutta onko se kamalaa? Kuinka paljon kamalampaa on aina tietää tarkalleen, mitä odottaa?

(Julia Cameron: Kultasuoni)

Tyhjäkäynnin suuri merkitys

14 syys

Pysähtyminen on arvokasta. Yleensä pysähdytään vasta pakon, kuten vakavan sairauden edessä. Itselleen voi antaa luvan olla jouten myös terveenä.

Ihmisessä oleva pimeyden alue on oleellinen sielun kehittymisen ja kasvun kannalta. Elämän ei ole tarkoitus olla paratiisi. Vastoinkäymiset ovat tärkeitä. Se näkyy vasta jälkikäteen. Eteenpäin pyrkiminen ja tavoitteiden asettaminen kuuluu nykyaikaan. Entä jos sanoisi vain odottelevansa, että sattuuko jotain mielenkiintoista nousemaan esiin? Tavoitellaan onnellisuutta, positiivisuutta ja tähtihetkiä. Kasvun ydin onkin luopumisessa eikä saamisessa, irtipäästämisessä eikä ottamisessa.

Elämä voi muuttua muuksi yllättäen. Perspektiivin saaminen voi kestää vuosia, se ei tapahdu hetkessä. Elämän tuomat painajaiset ovat sielun kannalta mahtavia kasvunpaikkoja. Olen vahva ja saan siksi mahdollisuuden kehittyä vielä nopeammin.

Oppiminen

11 syys

Erään munkin sanoin:

Kävelen tiellä, astun kuoppaan, kiroan mielessäni.
Kävelen tiellä, astun samaan kuoppaan, kiroan mielessäni.
Kävelen tiellä, muistan kuopan juuri kun astun siihen.
Kävelen tiellä, muistan kuopan, näen sen tulevan, mutta taas kerran astun siihen.
Kävelen tiellä, tiedän missä kuoppa on, kierrän sen.
Käännyn ja hymyilen kuopalle.

 

 

Mihin keskität huomiosi – se lisääntyy

7 syys

Kiinnitä huomiosi positiivisten muutosten kuvitteluun ja niistä iloitsemiseen. Kiinnittäessämme huomiomme johonkin me asetamme luovuutemme sen varaan. Jos kiinnitämme huomiomme vääriin asioihin, ne varastavat energiamme ja jättävät meidät voimattomiksi ja vetävät samalla epämiellyttäviä kokemuksia elämäämme. Ne asiat, joita pelkäämme toteutuvat.

Kun tarkkailet ajatuksiasi, tulet yllättymään kuinka usein ajatuksesi harhailevat synkkiin kuvitelmiin. Suurin osa ajattelustamme on hukka-ajattelua. Myönteinen ajattelu on eräs muoto hengellistä voimaa. Ajatuksia voi jatkuvasti kehittää myönteiseen suuntaan.  Seurauksena on myönteisiä tapahtumia.

Harjoita myötätuntoa! Ajattele hetken, ettet mietiskele vain itseäsi varten vaan myös yhteiseksi hyväksi. Että tulisit toimeen muiden kanssa hankauksitta. Jos jokainen meistä uhraisi osan ajastaan yhteisten asioiden hyväksi, monet ongelmat ratkeaisivat. Ne, joilla on voivat auttaa niitä, joilla ei ole.

Entäs jos en olekaan luova? Mitä jos lukkiudun ja olen tylsä? Ne ovat vääriä kysymyksiä.

Entä jos minulla onkin lahjoja ja kykyjä, mutta en saa kerättyä tarpeeksi rohkeutta käyttääkseni niitä tässä elämässä? Oikea kysymys kuuluukin näin.

(Julia Cameron- Kultasuoni)

 

Saunazen

3 syys

Olemisen suora kokeminen turhia miettimättä.  Jokahetkinen tarkkaavainen tekeminen. Suomalaista zeniä voisi olla lenkkeily, marjastus, sienestys, saunominen, järvellä soutelu, tarkkaavainen puuronsyönti, silittäminen, kahvilakeskustelu aforismeista tai runoista ja hiljaisuus luonnon keskellä. Miksei ikkunasta tuijottaminenkin. Tai:  ihmeellistä, taivaallista; katson televisiota ja keitän sähköliedellä, vaihdan vaippoja, ajan autoa.

Zen on elämistä sopusoinnussa luonnon ja maailmankaikkeuden kanssa. Se ylittää muodot ja rajoitukset. Peruszen on hengitysten laskemista, hengityksen seuraamista, mielen katselemista, pelkkää istumista tai kävelymietiskelyä. Mieli on valpas ja tietoinen.

Kiinassa munkki kysyi vanhalta zenmestarilta: ”Miten harjoitat zeniä?” Zenmestari vastasi: ” Syön kun on aika syödä. Kun minua väsyttää, nukun.” Munkki ihmetteli: ”Mitä erityistä tuossa on? Kaikkihan tekevät noin. ”  Mestari selitti: ” Ihmiset eivät yleensä tee niin. Kun on aika syödä, he ajattelevat monia asioita. Kun on aika nukkua, heidän mielessään pyörivät monet huolet ja suunnitelmat.”

Zentoiminta on kaiken tekemistä tietoisesti ja kokosydämisesti. Ei tarvitse tehdä mitään erikoista, silti zen voi mullistaa koko elämän. Tarvitsee vain toimia pehmeästi tilanteen mukaan. Kun kävelet kaupungilla, kävele tietoisena siitä, mitä näet ympärilläsi. Zen on elävää elämää, ponnistelemattomuutta, pysymättömyyttä. Zentietoisuus vähentää ihmisten välistä kitkaa.

Kuka olit syntyessäsi? Sinulla ei ollut omaisuutta, suunnitelmia, uskomuksia, aatteita. Et tarvinnut niitä. Milloin aloit lisätä yksinkertaisiin asioihin jotain ylimääräistä? Milloin tuo ylimääräinen alkoi hallita sinua? Jos riisut pois ylimääräisen, mitä jää jäljelle? Kuka tai mikä on se joka ajattelee, puhuu, toimii, tuntee, haluaa jotain? Kun ajattelu lakkaa, oletko olemassa? Millainen olit ennen syntymääsi? Mitä on perimmäinen todellisuus?

Kaikki henkiset ja aineelliset ilmiöt ovat riippuvaisia toisistaan. Niillä ei ole omaa erillistä olemusta. Esimerkiksi puu tarvitsee maata, vettä, ilmaa, aurinkoa ja muita puita.