Arkisto | heinäkuu, 2011

Oma mieli on rauhoitettava ensin

30 Hei

Kuinka pystyisin kestämään käsilläolevan tilanteen? Miksi olen niin levoton? Mikä tässä ahdistaa? Ahdistavassa tilanteessa moni alkaa syömään, juomaan, pelaamaan, harrastamaan liikuntaa, siivoamaan. Ratkaisenko vuosikausia väärää ongelmaa? Nostanko aina tikkaani väärälle seinälle? Enkä pysty koskaan rauhoittamaan itseäni suhteessa ongelmaan.

Kun karttelen jotakin, vahvistan huonoja tottumuksiani. Aina kun toteutan aikeeni, vahvistan hyviä tottumuksiani. Onko tapani reagoida uusiin tilanteisiin tai vanhoihin ahdistaviin tilanteisiin pakonomainen tekeminen? Kuten aina ennenkin. Miten pääsen tästä eteenpäin?

Mitä minä pelkään? Mikä minua uhkaa? Kenelle olen vihainen? Mitkä tarpeeni ovat jääneet huomiotta? Mitkä asiat eivät ole tapahtuneet minun haluamalla tavalla? Usko tai älä, kysymykset auttavat. Olen aina ollut liikaa tai liian vähän jotain. Olen kuin huutava sylivauva. Apua. Ylireagoin.

Sen sijaan että aloittaisin korvaavan tekemisen, alankin kuunnella itseäni. Mitä oikeasti tarvitsisin? Miltä minusta nyt tuntuu? Kuuntelen itseäni, olen itselleni läsnä.

Mainokset

Miksi teen omat aikeeni tyhjiksi?

28 Hei

Mistä johtuu, että sabotoin omia suunnitelmiani jatkuvasti? Mitä tarkoittavat selitykset; ei ole aikaa, ei ole rahaa, ei ole voimia? Joskus valtava innostus tuo niin paljon tarmoa, ettei sitä voi ikinä uskoa mahdolliseksikaan. Kaikki on mahdollista.

Ajankäytön asiantuntija kehotti hankkimaan kolme laatikkoa. Pane ensimmäiseen laatikkoon asiat, jotka on tehtävä tänään. Älä mene nukkumaan, ennenkuin asiat on toimitettu. Pane toiseen laatikkoon asiat, jotka ovat kiireellisiä, mutta voivat odottaa. Pane kolmanteen laatikkoon asiat, jotka on tehtävä, mutta eivät ole kiireellisiä.

Hieno idea. Painelin heti ostamaan laatikot. Liimasin niihin etiketit. Nyt! Huomenna! Myöhemmin!

Kolmen päivän kuluttua pöydälläni ajelehti paperikasat odottamassa, että ne lajiteltaisiin asianmukaisiin paikkoihinsa. Huomasin, että jo ensimmäinen laatikko säikytti minut suunniltani. Siksi se hautautui papereiden alle. Mikä minua oikein pelottaa?

Tuttavani sanoi aina perustavansa oman yrityksen, jos hänellä olisi aikaa ja rahaa. Hänellä oli hyvä liikeidea. Yhtäkkiä hänellä oli tilaisuus. Neljän viikon loma alkoi ja täti oli jättänyt pienen perinnön, joka riitti käynnistyskustannuksiin. Mitä hän teki? Ei  mitään. Kun loma loppui, hän huomasi katselleensa Oprahia tv:stä ja hankkineen suuren luottokorttivelan. Hän oli saanut pakonomaisen tarpeen teettää kalliin kylpyhuoneremontin ja rahat kuluivat siihen.

Miksi omat ajatukset herättävät välillä varmuutta menestymisestä ja välillä pelkoa? Onko pohjalla lapsuuden kuvioista tämä: Pitää unohtaa se, mitä minä todella ajattelen. Pitää unohtaa se, mitä minä haluan. Jokohan muut ovat silloin tyytyväisiä?

Luovuta jo tänään.

28 Hei

Luovuta jo tänään. Huomenna se voi olla liian myöhäistä. ”Lopeta jo tuo itsekasvatusoppaiden lukeminen”, sanoi yksi tuttavani. Miten voisin, kun jääräpäisyyteni ei anna periksi. Tiedän, että kukaan ei tule koskaan valmiiksi. Tyhjän saa pyytämättäkin. Elämä on taistelua kehdosta hautaan.

Kirjapinot kasvavat ja karttuvat. Kirjoja on pinoissa, laatikoissa menossa kirpputorille, antikvariaattiin, kierrätykseen, kirjaston kierrätyshyllyyn. Hyllyissä niitä on metritolkulla. Monet niistä on luettava moneen kertaan. Aika ei riitä. Kirjoittaakin pitäisi, ei aina lukea. Kotinäkymä alkaa olla kuin Kafkan novellista. Tyhjentää, poistaa, hävittää pitäisi. Kaikki vaan lisääntyy. Kaaoksellisuus on vallalla.

Tavoitteena on selkeys, siisteys, tyhjä tila.

Etsi avainta sieltä mistä ei kannata

21 Hei

Yhtenä vuonna sain joululahjaksi Kalevala-korun korvikset. Tammikuussa olin jo hukannut toisen niistä. Mitä yhdellä korvakorulla tekee? Mieleeni ei tullut mitään, mikä olisi auttanut korun löytymiseen. En kehdannut tunnustaa kenellekään, että olen sellainen homssu, joka heti hukkaa kaiken.

Päätin, että jos en ole löytänyt korua 15.2. klo 17.00 mennessä, käyn ostamassa uudet tilalle. Vai voiko kultasepänliikkeestä ostaa vain yhden korun? En tiennyt. Täytyy sitten kysyä. Aivoni työskentelivät täysillä, mutta ratkaisua koruasiaan ei näyttänyt tulevan. Lunta oli paljon sinä vuonna, pihamme kinokset olivat korkeita. Tulin töistä 15.2. klo 16.45 kuten monena muunakin päivänä. Satoi vettä, pihalla oli lammikoita. Kävelin alapihan kautta ja mietin, että huomenna käyn ostamassa korvakorut lupaukseni mukaan. Katseeni osui postilaatikolle menevän pihatien suuntaan, rännistä oli vuotanut vettä niin paljon, että maassa oli lammikko. Siinä kimalsi jotain. Varmaan karkkipaperi, ajattelin. Menin kuitenkin katsomaan. Otin käteeni hopeisen Kalevalakorun. Siinä koruni oli. Nyt muistin: olin lapioinut polkua auki lumesta ja talvitakkini korkea kaulus on kättä kohottaessa nostanut korun pois paikoiltaan ja se on huomaamattani tipahtanut pehmeään pakkaslumeen. Alitajunta tiesi, minä en.

Kesäaikaan puuhailin pihalla, kävin ulkovarastossa, avain siihen oli kädessäni, vein lehtiä paperiroskiin, vein roskapussin sekajätteisiin, vein kukkaruukun ylärappujen viereen. Yhtäkkiä huomasin, että ulkovaraston avain oli kadonnut. Ei ollut missään lukuisista taskuistani. Ei ollut pihapoluilla. Katsoin paperiroskista lehtien välistä, ei ollut. Missä se on? No, ei se jätelaatikossa ainakaan ole.  Muuta ei ole enää jäljellä. Avasin roskiksen kannen. Oranssi avaimenperä näkyi roskapussien välistä. Se oli pudonnut kädestäni sinne, vihoviimeiseen paikkaan. Alitajuntani tiesi, minä en.

 

Toivo aina sadetta

20 Hei

Jos toivot aina sadetta, toiveesi toteutuu jos sataa. On syytä olla tyytyväinen. Jos taas aurinko paistaa, on ihan mukava päivä tulossa. On syytä olla tyytyväinen. Pettymykset eivät johdu siitä, mitä tapahtuu, vaan siitä että olet toivonut vääriä asioita. Oikean asenteen omaksuminen on vaikeaa. On myönteisiä tunteita ja kielteisiä tunteita, molemmat ovat hyväksyttäviä.

Jos toivot, että työpaikalla aamulla tapaamasi ihmiset ovat aamuäreitä tai kärttyisiä koko päivänkin, eivät tervehdi. Toiveesi toteutuu. Jos toivot, että asiakkaat valittavat kaikesta, toiveesi toteutuu.

Jos toivot, että lapsesi ovat huonotuulisia, eivätkä mene nukkumaan vapaaehtoisesti, toiveesi toteutuu.

Jos hyväksyt nämä ihmiset tällaisina, se vaikuttaa heihin. Hyväksyminen ei voi olla ehdollista, kielteisten tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää ja sallittua. Kaikkihan toivovat, että heidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin he ovat.

Tunteet parannetaan tunteilla.

Kasvatusongelmat ovat yhteisiä

20 Hei

Kasvatusongelmat ovat yhteisiä, menettelytavat erilaisia.

Perheen kaksi poikaa, 6-vuotias ja 8-vuotias oleilivat kadulla, polttivat tupakkaa ja joivat kaljaa. Naapuri katseli aikansa toistuvaa touhua ja päätti lopulta mennä seinän taakse kertomaan asiasta. Hänen omatuntonsa ei sallinut jättää asiaa käsittelemättä. Poikien äiti sanoi tietävänsä asian ja olevansa jonkin verran huolestunut pojistaan. Kanteleva naapuri kysyi, mitä perheessä aiotaan tehdä asialle. Äiti sanoi että toimenpiteet on tehty. Hän kertoi että vanhemmasta pojasta ei tarvitse enää olla huolissaan: pojan kanssa on tehty sopimus, että tämä juo vain kaksi kaljaa päivässä. Nuoremmasta pojasta äiti oli huolissaan, kun tämän kanssa ei pystytty tekemään minkäänlaista sopimusta. (Mukailtu esimerkki Keijo Tahkokallion kirjasta: Peruna kerrallaan).

Kasvattajaperhe uskoi, että vanhemmat päättävät lasten kanssa yhdessä kaikista asioista. Lasten kanssa on kuitenkin olemassa raja, jolloin lasten päättämisoikeus päättyy ja siirtyy vanhemmille.

Kysymyksessä on ääriesimerkki. Kysymyksiä herää. Pojat saivat rahat ilmeisesti vanhemmiltaan.

Elämän käännekohdat

19 Hei

Pienillä voimilla ohjataan suuria voimia. Kaaos on aina herkkä pienille alkuehdoille. Monimutkainen tapahtumasarja voi alkaa pienestä. Eikä mikään mene suunnitelmien mukaan.

Esimerkiksi jos Urho Kekkonen olisi kiipeillyt lapsena Lepikon torpan sateenliukastamalla katolla ja hänen jalkansa olisi livennyt, millainen elämäntarina olisi hänelle syntynyt. Hän olisi pudonnut katolta ja katkaissut jalkansa. Hän olisi ontunut pahasti koko ikänsä. Hänestä ei olisi tullut presidenttiä ja Suomen asema maailmanhistoriassa olisi aivan toinen.

Einstein arveli aikoinaan, että Jumala ei heitä noppaa. Nykyään tieteentekijät tietävät, että kyllä Hän heittää.

Oman elämän käännekohtia on vaikea tietää, koska ne voivat jäädä pimentoon ja tietämättä. Mitä olisi ollut kulman takana, jos olisinkin kääntynyt tästä oikealle?

Jos Ida-mamma ja Joonas-pappa, isäni vanhemmat eivät olisi tulleet New Yorkin osavaltiosta Suomeen näyttämään vanhinta lastaan  ja perineet juuri silloin pientä maanviljelystilaa, ei minuakaan olisi. Näin se menee.